Ero sivun ”Juhlapäivät” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Juhlien juhla, joka kuuluun ihan omaan luokkaansa, on [[pääsiäinen]], Herran ylösnousemuksen juhla. |
Juhlien juhla, joka kuuluun ihan omaan luokkaansa, on [[pääsiäinen]], Herran ylösnousemuksen juhla. |
||
Sen lisäksi Kirkko viettää 12 [[Suuret juhlat|suurta juhlaa]] sekä keskisuuria että pieniä juhlapäiviä. Joissakin |
Sen lisäksi Kirkko viettää 12 [[Suuret juhlat|suurta juhlaa]] sekä keskisuuria että pieniä juhlapäiviä. Joissakin [[Paikalliskirkko|paikalliskirkoissa00 12 suurta juhlaakin jaetaan kahteen osaan, joista joskus käytetään nimityksiä ensimmäisen luokan juhlat ja toisen luokan juhlat. |
||
=== Ensimmäisen luokan juhliin kuuluvat Kristuksen juhlapäivät: === |
=== Ensimmäisen luokan juhliin kuuluvat Kristuksen juhlapäivät: === |
||
Versio 20. marraskuuta 2010 kello 19.00
Juhlapäivät eli kirkolliset ja liturgiset muistelupäivät on ryhmitelty ortodoksisessa kirkossa erilaisiin ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä ovat omat tunnusmerkkinsä ja ne ilmenevät jumalanpalveluksissa ja kirkon säännöissä omalla erityisellä tavallaan. Suurin osa juhlista on kiinteitä, aina samaan aikaan vietettäviä juhlapäiviä, osa liikkuvia, lähinnä pääsiäisen ajankohdasta riippuvaisia.
Suuret juhlat
Juhlien juhla, joka kuuluun ihan omaan luokkaansa, on pääsiäinen, Herran ylösnousemuksen juhla.
Sen lisäksi Kirkko viettää 12 suurta juhlaa sekä keskisuuria että pieniä juhlapäiviä. Joissakin [[Paikalliskirkko|paikalliskirkoissa00 12 suurta juhlaakin jaetaan kahteen osaan, joista joskus käytetään nimityksiä ensimmäisen luokan juhlat ja toisen luokan juhlat.
Ensimmäisen luokan juhliin kuuluvat Kristuksen juhlapäivät:
- Ristin ylentäminen (14.9.)
- Kristuksen syntymäjuhla (joulu) (25.12.)
- Teofania (Kristuksen kaste) (6.1.)
- Palmusunnuntai (pääsiäistä edeltävä sunnuntai)
- Helatorstai (40 päivää pääsiäisestä)
- Helluntai (50 päivää pääsiäisestä)
- Kristuksen kirkastuminen (6.8.)
Toisen luokan juhliin eli Jumalansynnyttäjän juhliin kuuluvat:
- Jumalansynnyttäjän syntymä (8.9.)
- Jumalansynnyttäjän temppeliin tuominen (21.11.)
- Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (15.8.)
sekä
Näistä kahta viimeistä pidetään Jumalansynnyttäjän juhlina, mutta niillä on myös tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden perusteella ne voisivat myös kuulua Kristuksen juhlapäiviin eli ensimmäisen luokan juhliin.
Keskisuuret ja pienet juhlapäivät
Keskiarvoisia juhlia vietetään Jumalansynnyttäjän ja pyhien ihmisten kunnioittamiseksi. Suomen ortodoksinen kalenteri eroaa muitten ortodoksisten kirkkojen kalentereista hieman juuri pienten juhlien osalta. Jotkut ns. pienet juhlat ovat meillä arvoltaan suurempia (esim. pyhän Nikolaoksen päivä 6.12., joka samalla on Suomen itsenäisyyspäivä).
Meillä on myös oma liikkuva juhlapäivämme, Karjalan valistajien juhlapäivä, joka osuu lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Muita juhlapäiviä
Lisäksi meille on ortodoksiseen kalenteriin tullut ympäröivän luterilaisen yhteiskunnan vuoksi eräitä maallisia juhlia (kuten esim. juhannus eli Suomen lipun päivä ja vappu), jolloin kirkossa muistellaan kyseiselle päivälle merkittyjä pyhiä. Näiden lisäksi kalenterissa oli aiemmin valtiovallan vuosittain julistamat neljä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, jotka sellaisenaan eivät kuuluneet ortodoksiseen käytäntöön vaan olivat enemmän luterilaista ja läntistä käytäntöä. Käytäntö muuttui vuonna 1991 ja kunkin kirkollisen yhteisön omaksi asiaksi jäi, miten se ottaa huomioon julistuksen omassa elämässään. Nykyisiin ortodoksisiin kalentereihin niitä ei enää ole merkitty.