Grobu

Grobu
(Kuva © Pyykkönen)

Grobu
(Kuva © Pyykkönen)

Grobun räystäs
(Kuva © veli Martinus)

Grobu eli grobnitsa (venäjäksi: гроб / grob – ruumisarkku, kirstu, грбница / grobnitsa) on pääasiassa Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puusta rakennettu pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki.

Tavallisesti grobu rakennetaan samalla tavalla kuin perinteiset hirsirakennukset: salvostamalla hirret ja koristelemalla räystäslaudat erilaisilla puuleikkauksilla.

Alun perin grobulla lienee ollut myös käytännöllinen tarkoitus. Se suojasi kuolleen ruumiin siihen saakka, kunnes pappi tuli kylään ja vainaja voitiin siunata sulaan maahan kaivettuun hautaan. Grobu suojasi ruumista villieläimiltä ja samalla ruumista voitiin säilyttää ulkona poissa sisätiloista, missä se olisi pian haissut ja mädäntynyt.

Alkuperä grobulle saattaa olla kaukana antiikissa ja jopa Amerikan intiaanien kulttuurissakin. Helleenien käyttämä marmorinen hautamuistomerkki – jollaisia saattaa tavata Kreikassa yhä vieläkin – voisi olla yksi grobun alkumuoto. Kaukana pohjolassa marmori vaihtui helpompaan ja helposti saatavaan materiaaliin, puuhun.

Vanhoja grobuja ei materiaalin ja ortodoksisen hautausperinteen vuoksi ole säilynyt, vaan ne ovat maatuneet vainajan mukana. Uudempia grobuja löytyy etenkin vanhoilta ortodoksisilta hautausmailta kuten Ilomantsista, Joensuusta ja nyt myös Heinäveden Valamon luostarin hautausmaalta. Samoin niitä löytyy pohjoisesta kolttasaamelaisten hautausmaalta Sevettijärveltä.

HAP