Koltat

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat näkyvä ortodoksinen etninen ryhmä Suomen Lapissa. Heidän asuinalueensa käsittää nykyään Inarin kunnan Sevettijärven ja Nellimin kylät ympäristöineen. Koltat ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta. Nykyisin heitä arvioidaan olevan noin 700 henkeä.

Kolttasaamelainen nainen perinneasussaan Sevettijärven koululla Trifonin pyhiinvaellusjuhlassa.
Kuva © Ortodoksi.net / HAP

Pyhän Trifon Petsamolaisen toimesta koltat kastettiin ortodoksiseen uskoon jo 1500-luvun puolenvälin tienoilla. Koltille Petsamon luostari on aina merkinnyt hengellistä kotia ja tukikohtaa, johon on pidetty läheisiä yhteyksiä.

Koltat asuivat siidoissa, joka oli perheiden ja sukujen muodostama tiivis yhteisö. Kylien välillä oli tarkat rajat. Kaikilla siidoilla oli talvikylä, jonka keskustaan rakennettiin rukoushuone.

Tarton rauhassa 1920 kolttien asuinalue jakaantui kahtia. Osa jäi Suomen puolelle osa Neuvostoliiton puolelle. Raja vaaransi koko kolttien identiteetin perinteisen elinkeinojen, poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen vaikeuduttua. Kansainvälisen huomion vuoksi alueelle perustettiin kuitenkin Suonikylän suojelualue, jonne yritettiin järjestää olot samankaltaisiksi kuin menetetyillä alueilla.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomi menetti Petsamon alueen ja Petsamon, Suonikylän ja Paatsjoen koltat evakuoitiin Suomeen Suonikylän koltat Sevettijärvelle, Paatsjoen koltat Ivalon koillispuolelle ja Petsamon koltat Mustolaan, Sarmijärvelle ja Nellimiin.

Identiteettikriisi paheni perinteisen vuotuisen elämänkierron loputtua alueiden pienennyttyä entisen elämänmuodolle riittämättömiksi. Koltat asutettiin kiinteisiin taloihin ja elämää yritettiin sopeuttaa joskus jopa arveluttavin keinoin uusiin suomalaisiin olosuhteisiin.

Pyhän Trifonin muiston kunnioittamiseen on kiinnitetty suurta huomiota Suomen ortodoksisessa kirkossa. Joka vuosi kokoonnutaan elokuussa Sevettijärvelle ja Norjan puolelle Näätämöön Trifonin rakennuttaman pyhän Georgioksen tšasounan ympäristöön vuotuiseen Trifon Petsamolaisen juhlaan sekä joulukuussa Sevettijärven kirkon praasniekkaan eli temppelijuhlaan.

Tärkeimmät jumalanpalvelustekstit on käännetty kolttasaameksi. Koltankielellä on toimitettu Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuonna 1983 ensimmäisenä kirkkolaulutekstejä nimellä Ristoummi Mo'lidvake'rjj, josta on tällä hetkellä käytössä toinen, uudistettu painos. Koltankielellä on julkaistu vuonna 1988 Johanneksen evankeliumi, elokuussa 1999 Ortodoksisen kirkkotiedon opaskirja ja joulukuussa 2002 Johannes Krysostomoksen liturgiateksti.

HAP, 21.1.2009

Linkkejä

• Sää'mjie'llem - Kolttasaaamelaisten elämää [Saamelaismuseo Siida]
• Skolt Sámi Heroyage House (in English) [Sámi Museum Siida]
• Kolttien perinnetalo [Saamelaismuseo Siida]

Kirjallisuutta

• Saarinen, Tuija & Suhonen, Seppo (toim.): Koltat, karjalaiset ja setukaiset: Pienet kansat maailmojen rajoilla, 1995 (Snellman-instituutti)