Toiminnot

Ero sivun ”Hermione apostoli Filippoksen tytär” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 40: Rivi 40:
[[Luokka:Marttyyrit]]
[[Luokka:Marttyyrit]]
[[Luokka:Naispyhät]]
[[Luokka:Naispyhät]]
[[Luokka:Palkattaparantajat]]

Versio 16. tammikuuta 2012 kello 18.39

Pyhä marttyyri Hermione oli pyhän apostolin ja diakonin Filippoksen (muistopv. 11.10.) tytär. Halutessaan nähdä pyhän apostoli Johannes Teologin, Hermione meni sisarensa Eutyhiksen kanssa Vähään-Aasiaan Efesokseen etsimään pyhää. Matkan aikana he saivat tietää, että pyhä Johannes oli kuollut. Matkaa jatkaessaan sisarukset tapasivat pyhän apostoli Paavalin opetuslapsen nimeltään Petronios ja ottivat häneltä oppia kaikessa ja lopulta olivat hänen opetuslapsiaan. Pyhä Hermione, jolla oli taito parantaa, auttoivat useita kristittyjä ja paransivat sairaita Kristuksen nimessä ja Hänen voimallaan.

Keisari Trajanuksen edessä

Samoihin aikoihin keisari Trajanuksen (98-117) käydessä sotaa persialaisia vastaan, hän tuli armeijoinensa sen kylän läpi, missä Hermione asui. Kuullessaan Hermionen teoista ja kun Hermionea syytettiin kristittynä olemisesta, hänet käskettiin Trajanuksen eteen.

Aluksi keisari maltillisilla pyynnöillään yritti vaikuttaa pyhään Hermioneen, että hän luopuisi uskostaan. Mutta kun se ei tehonnut, hän käski miestensä lyödä Hermionea kasvoihin useiden tuntien ajan. Hermoine kuitenkin kesti tämänkin hymyillen iloisesti. Lisäksi hän sai lohtua Herralta näyssä, jossa Petronios istui Kristuksen valtaistuimella. Vakuuttuneena siitä, että Hermione oli vankkumaton uskossaan ja kuulleessaan itselleen mieluisan ennustuksen, Trajanus lähetti hänet pois.

Hermione rakennutti tämän jälkeen myöhemmin hoitolaitoksen, eräänlaisen majatalon, jossa hän hoiti sairaita sekä ruumiillisesti ja henkisesti heikkoja.

Keisari Hadrianuksen edessä

Trajanuksen seuraaja Hadrianus käski myöhemmin pyhän Hermionen jälleen eteensä tuomiolle. Jälleen hän tunnusti siellä lujan uskonsa. Aluksi keisari määräsi Hermionen jälleen piestäväksi, mutta kun se ei tehonnut, kidutettavaksi monin tavoin: tekemällä reikiä neuloilla hänen jalkapohjiinsa ja lopulta repimällä irti hänen kyntensä ja vielä heittämällä hänet kiehuvaan tervapataan lyijyn ja rikin sekaan. Pyhä kärsi kaiken Jumalaa kiittäen.

Ankaraa kiduttamista

Herra armahti häntä ja tuli sammui, lyijy valui ulos ja pyhä selvisi kaikesta vahingoittumattomana. Hadrianus oli ihmeissään ja hän luuli kidutuspadan jäähtyneen ja meni sen luo koskettaen sitä. Koskettaessaan pataa hän poltti kätensä, mutta tämäkään ei saanut keisaria luopumaan kiduttamisesta.

Hän käski kuumentaa eräänlaisen suuren paistinpannun ja määräsi pyhän Hermionen sille alastomana. Mutta jälleen tapahtui ihme. Herran enkeli hajotti hiilloksen ja hiilet polttivat monia ympärillä olevia, jotka seisoivat kidutettavan luona. Pyhä Hermione seisoi pannulla ikään kuin ruohikolla ja lauloi ylistyslauluja Herralle.

Hermione tuhoaa pakanatemppelin

Kun hänet siirrettiin pois pannulta, kiduttajat saivat sen käsityksen, että hän olisi valmis uhraamaan pakanalliselle Herkules-jumalalle. Iloisena keisari käski viedä pyhän Hermionen pakantemppeliin. Mutta kun hän rukoili siellä Jumalaa, kuului kova ukkosen jyrähdys ja kaikki epäjumalankuvat putosivat maahan ja särkyivät.

Marttyyrikuolema

Raivoissaan keisari määräsi pyhän Hermionen vietäväksi kaupungin ulkopuolelle mestattavaksi. Kahdelle palvelijalle, Theodolokselle ja Theotimokselle, uskottiin tämä teloitus. Koska heillä oli niin kiire teloittaa pyhä Hermione, ettei hänelle annettu aikaa rukoukseen, heidän kätensä menivät hervottomiksi. Sen jälkeen he uskoivat Kristukseen ja kumartuivat pyhän Hermionen jalkojen juureen. He rukoilivat, että Herra kutsuisi heidät ennen Hermionea. Näin tapahtui pyhän rukousten vuoksi ja sen jälkeen myös pyhä Hermione antoi henkensä Herralle.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää marttyyri Hermionea aina vuosittain syyskuun 4. päivänä.

Katso myös

HAP