Lasaruksen lauantai

Lasaruksen herättäminen
(kuva © Kajaanin ortodoksinen seurakunta / Reijo Marjomaa)

Lasaruksen herättäminen.
(kuva © Pyykkönen)

(palmusunnuntaita edeltävä lauantai, joka päättää Suuren paaston)

Tarkasti yksityiskohtia myöten kertovassa evankeliumissa selostetaan kuinka Kristus kuusi päivää ennen omaa kuolemaansa ja erityisen tietoisena ihmisistä,

"minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut" (Joh.11:42),

meni kuolleen ystävänsä Lasaruksen luo Betaniaan Jerusalemin ulkopuolelle. Hän oli selvillä Lasaruksen lähestyvästä kuolemasta, mutta tietoisesti viivytteli saapumistaan sanoen opetuslapsilleen, jotka toivat tiedon Hänen ystävänsä kuolemasta:

"Teidän tähtenne olen iloinen, etten ollut siellä: tämä vahvistaa teidän uskoanne." (Joh.11:15)

Kun Jeesus saapui Betaniaan, Lasarus oli ollut kuolleena jo neljä päivää. Tämä tosiasia tuodaan toistuvasti esille evankeliumin kertomuksissa ja juhlan liturgisissa hymneissä. Neljä päivää sitten tapahtuneella hautaamisella korostetaan kuoleman kauheaa todellisuutta. Ihminen luotuna Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi on hengellis-materiaalinen olento, sielun ja ruumiin yhdistymä. Kuolema on tuho, se on ruumiin ja sielun ero. Sielu ilman ruumista on haamu ja ruumis ilman sielua vain mätänevä ruumis.

"Minä murehdin ja valitan, kun ajattelen kuolemaa ja näen haudassa makaavan meihin Jumalan kuvan mukaan luodun kauneuden hahmottomana, vailla kunniaa ja muotoa."

Tämä on pyhän Johannes Damaskolaisen hautausveisusta, jota papit laulavat jokaisessa hautauspalveluksessa. Tämä kuoleman "mysteerio" on väistämätön langenneelle ihmiselle, joka sokaistui omista ylpeyttä täynnä olevista pyrkimyksistään.

Kerronnallisella helppotajuisuudellaan evankeliumi mainitsee, että tullessaan kauhean lopun tapahtumapaikalle

"Jeesus itki" (Joh.1:3).

Sillä hetkellä Lasarus, Jeesuksen ystävä, merkitsi kaikille ihmisille ja Betanialle maailman mystillistä keskusta. Jeesus itki nähdessään Jumalan luoman ihmisen, joka

"ei ole syntynyt ilman Häntä" (Joh.1:3);

ihmisen, joka oli ollut täynnä iloa, elämää ja valoa, nyt kuolleena ja hautaan laitettuna kaupungin ulkopuolella, mädäntyen pimeydessä, epätoivossa ja kuolemassa; riisuttuna elämän täyteydestä, johon hänet oli luotu. Evankeliumi kertoo ihmisten olleen myös epäileviä avaamaan haudan ja he sanoivat:

"Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää." (Joh.11:39)

Kun kivi siirrettiin haudan suulta, Jeesus rukoili Isäänsä ja sitten hän huusi kovalla äänellä:

"Lasarus, tule ulos." (Joh.11:43)

Juhlan ikonissa näytetään tuo erityinen hetki, kun Lasarus näyttäytyy haudan oviaukossa. Hän on yhä käärittynä kuolinliinoihin ja hänen ystäviensä, jotka pitävät kiinni nenistään mätänevän ruumiin löyhkän vuoksi, täytyy vapauttaa hänet noista liinoista. Kaikessa toimissa ja tapahtumissa tähdennetään kuuluvuutta, näkyvyyttä ja käsin kosketeltavuutta. Kristus tuo esiin todellisen maailman sillä näkyvällä tosiasialla, että Hän oman uhrautumisensa ja kuolemansa aattona herättää kuolleista neljä päivää kuolleena olleen miehen. Ihmiset ovat hämmästyneitä. Monet uskovat heti Jeesukseen, suuri ihmisjoukko kokoontui ja väentungos alkoi muodostua hänen ympärilleen, kun uutinen Lasaruksen kuolleista nousemisesta levisi.

Lasaruksen lauantai on poikkeuksellinen päivä: lauantaina aamupalveluksessa ja liturgiassa on ylösnousemuksen palvelukseen kuuluvia osia, jotka normaalisti kuuluvat vain sunnuntaille. Jopa kastehymni lauletaan liturgiassa "Pyhä Jumala" -veisun sijasta:

"Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet." (Gal.3:27)

HAP

Katso myös

• Lasaruksen lauantain jumalanpalvelusteksti PDF-tiedostona
• Palmusunnuntai
• Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai
• Lasaruksen lauantai (opetuspuhe)