Ero sivun ”Heimo, uskonto ja isänmaa (väitöskirja)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Heimo_uskonto_isanmaa_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Väitöskirjan kansi</center>]] |
[[Kuva:Heimo_uskonto_isanmaa_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Väitöskirjan kansi</center>]] |
||
::''Aarne Ylä-Jussila'': '''Heimo, uskonto ja isänmaa''' – Kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941-1944 |
::''Aarne Ylä-Jussila'': '''Heimo, uskonto ja isänmaa''' – Kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941-1944 |
||
::ISBN 978-952-61-3568 |
::ISBN 978-952-61-3568-7 |
||
::Kustantaja ja julkaisija: Itä-Suomen yliopisto (Disserdations in Edication, Humanities and Theology N:o 159) |
::Kustantaja ja julkaisija: Itä-Suomen yliopisto (Disserdations in Edication, Humanities and Theology N:o 159) |
||
::Julkaisuvuosi: 2020 |
::Julkaisuvuosi: 2020 |
Versio 11. joulukuuta 2020 kello 13.08
- Aarne Ylä-Jussila: Heimo, uskonto ja isänmaa – Kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941-1944
- ISBN 978-952-61-3568-7
- Kustantaja ja julkaisija: Itä-Suomen yliopisto (Disserdations in Edication, Humanities and Theology N:o 159)
- Julkaisuvuosi: 2020
- Sivumäärä: 367 sivua
- Koko: 250 x 175 mm
- Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen
Lue lisää väitöskirjasta sivulta: Uskonnollinen valistustyö Itä-Karjalassa loi jännitteitä kansankirkkojen välille jatkosodan aikana
Väitökirja netissä PDF-tiedostona: Heimo, usko ja isänmaa (väitöskirja)
Sisällysluettelo
- TIIVISTELMÄ
- ABSTRACT
- ALKUSANAT
- 1 JOHDANTO
- 1.1 Itä-Karjalan kirkollisen kansallistamistoiminnan lähtökohdat
- 1.2 Tutkimustehtäva, tutkimuksen rajaus ja käsitteistö
- 1.3 Tutkimuksen menetelmä ja lähteet
- 1.4 Aiempi tutkimus
- 2 KIRKOLLISEN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN ITÄ-KARJALASSA KESÄLLÄ 1941
- 2.1 Barbarossa-suunnitelma herättää toiveita Itä-Karjalan valtauksesta
- 2.2 Hyökkäys Itä-Karjalaan avaa mahdollisuudet heimokansalliselle valistustoiminnaIle
- 2.3 Vuokkiniemen kokous antaa julistuksen Itä-Karjalan liittymisestä Suomeen
- 2.4 Itä-Karjalan sotilashaIlinto perustetaan
- 2.5 AKS saa sotilashallinnon alaisen valistusosaston hallintaansa
- 2.6 Ensimmäiset suunnitelmat kirkollisen työn käynnistämisestä Itä-Karjalassa
- 2.7 Kenttäpapisto ryhtyy oma-aloitteisesti kastamaan ja valistamaan itäkarjalaisia
- 2.8 Kirkollisasiaintoimisto aloittaa toimintansa ristiriitaisten näkemysten vallitessa
- 2.8.1 Suursuomalaismielisen papiston tavoitteena mahdollisimman luterilainen Itä-Karjala
- 2.8.2 Opetusministeriö pitää kummankin kirkon toimintaa Itä-Karjalassa tärkeänä
- 2.8.3 Ortodoksit torjuvat luterilaisten johtavan roolin itäkarjalaisten valistamisessa
- 3 KASTEKIELTO SYKSYLLÄ 1941
- 3.1. Valistustyön alue laajenee Aunukseen
- 3.2 Luterilaisten ja ortodoksien erimielisyydet kärjistyvät
- 3.2.1 Kuoppalan suunnitelma sielunhoitotyöstä Itä-Karjalassa
- 3.2.2 Ortodoksien huoli Itä-Karjalan tilanteesta syvenee
- 3.2.3 Ortodoksisen kirkollishallituksen kannanotto Kuoppalan suunnitelmaan
- 3.2.4 Aamun Koitto puolustaa ortodoksien ensisijaista oikeutta toimia Itä-Karjalassa
- 3.3 Kenttäpiispa määrää kastekiellon tilanteen rauhoittamiseksi
- 3.4 "Syvärin kirkolliskokous" haluaa itäkarjalaiset luterilaisen kirkon yhteyteen
- 3.5 Kasteohjeet laaditaan ja kastekielto päättyy
- 4 TUNNUSTUKSETTOMAN TOIMINNAN AIKA TALVELLA 1941 – 1942
- 4.1 Ortodoksit vastustavat uusia kasteohjeita
- 4.2 Kirkollinen toiminta vahvistuu erimielisyyksistä huolimatta
- 4.3 Valistustyön toimintaympäristö suomalaisten hyökkäyksen päätyttyä
- 4.4 AKS uskoo suomalaisuuden ja kristillisyyden voittoon Itä-Karjalassa
- 4.5 Suomalaisten pappien ensimmäinen talvi itäkarjalaisen kansan keskuudessa
- 4.5.1 Papit otetaan pidättyvän ystävällisesti vastaan
- 4.5.2 Uskonnollisen ja kansallisen valistustyön haasteet ja toimintatavat
- 4.5.3 Erimielisyyksiä valistustyön toimintatavoista
- 4.5.4 Pyhäkköjen ja hautausmaiden kunnostusta
- 4.5.5 Epätietoisuutta kansallisen väestön todellisesta suhtautumisesta "uusiin isäntiin"
- 4.6 Venäläisen väestön sielunhoito jää vähälle huomiolle
- 4.7 Tunnustuksettomuuden vaatimus aiheuttaa vakavia riitoja
- 4.8 Vapalahti yrittää löytää uudenlaista ratkaisua kirkollisten olojen järjestelyyn
- 4.9 Mannerheimin uskontokäsky lopettaa tunnustuksettomuuden ajan
- 5 KIRKOLLISEN TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA ORTODOKSIEN ASEMAN VAHVISTUMINEN VUOSINA 1942 – 1943
- 5.1 Kansallismielisyys vahvistuu ortodoksipappien toiminnassa
- 5.2 Luottamuspula luterilaisten ja ortodoksien välillä jatkuu
- 5.3 Nuorisotyö vahvistuu
- 5.4 Papit kantavat huolta väestön mielialasta
- 5.5 Suurkarjalainen linja vahvistuu ortodoksisten pappien veljeskokouksessa
- 5.6 Sotilashallinnon papit kokoontuvat Äänislinnassa
- 5.6.1 Vanhat epäluulot nousevat esiin papiston yhteisessä kokouksessa
- 5.6.2 Laantunut innostus heijastuu luterilaisten pappien kokouksen ilmapiiristä
- 5.6.3 Ortodoksipapit kokoontuvat isänmaallisessa ja suurkarjalaisessa hengessä
- 5.7 Ortodoksinen kirkollishallitus lähettää valituskirjelmän sotilashallintokomentajan neuvottelukunnalle
- 5.8 Valtaosa itäkarjalaisista valitsee ortodoksisen kirkon
- 6 KIRKOLLISEN TOIMINNAN PÄÄTTYMINEN JA SUOMALAISTEN VETÄYTYMINEN ITÄ-KARJALASTA VUONNA 1944
- 6.1 Ortodoksien toiminta jatkuu oman kirkollisasiaintoimiston alaisuudessa
- 6.2 Ortodoksisten jumalanpalvelusten kielikysymys aiheuttaa ristiriitoja
- 6.3 Suomalaiset valmistautuvat jättämään Itä-Karjalan
- 6.4 Suomalaisjoukot vetäytyvät Itä-Karjalasta
- 7 TUTKIMUSTULOKSET
- LIITTEET
- LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
- HENKILÖHAKEMISTO
- SUMMARY
- TAULUKOT
- Taulukko 1: Itä-Karjalan kansakoululaisten kuuluminen uskontokuntiin 15.10.1943
- Taulukko 2: Itä-Karjalan kansakoululaisten alueittainen uskontokuntajakauma 15.10.1943
- Taulukko 3: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät ja osuus vapaasta väestöstä1.1.1944
- Taulukko 4: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät kansallisuuksittain ja osuus vapaasta väestöstä 1.1.1944