Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XX

Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä

Erinomaisten miesten luokka

2. Domestikos – Δομέστικος

Δομέστικος Bysantin aikoina oli sotilasvirkamies, ja myöhemmin hänestä tuli korkein sotilasupseeri. Imperiumin hallinto keskittyi pääkaupunkiin ja sisälsi vain siviilipalveluja. Jopa niillä sotilasviranomaisilla, joilla oli tukikohta pääkaupungissa, ei ollut mitään erityistä suhdetta imperiumin hallintoon. Armeijan sisällä tehtiin erityinen ero maakuntiin ja Konstantinopoliin sijoitettujen sotilasyksiköiden välillä. Imperiumin themoihin (themata /provinsseihin) sijoitettuja kutsuttiin provinsseiksi. Näitä yksiköitä komensivat kenraalit, paikallisten sotilasryhmien johtajat ja maakuntien paikallisten piirien kuvernöörit. Konstantinopolin ja sen esikaupunkien pataljooneihin, sotilasyksiköihin sijoitettuja kutsuttiin batallionisteiksi, ja he olivat δομέστικοςn komennossa. Sotilasyksiköistä mielenkiintoisempia olivat ryhmän (schole) neljä pataljoonaa: scholarii pataljoona , excubitores pataljoona, numerii -pataljoona (ratsuväki) ja hikannatii -pataljoona. Termillä scholai tarkoitamme neljää pataljoonaa yhteensä. Jokaisessa pataljoonassa oli 500 täysin aseistettua sotilasta. Neljännellä ja viidennellä vuosisadalla δομέστικος johti yhtä palvelutehtävää kenraalin, kabinettiupseerin tai maakunnan kuvernöörin alaisuudessa. Theofanes kutsuu maakuntien armeijoita "ulkoprovinsseiksi" ja pääkaupungin pataljooneja "sisäpataljoonaksi".

Kuudennella vuosisadalla pataljoonien määrä nousi seitsemään ja sotilaiden kokonaismäärä nousi 3500:aan. Vuonna 530 keisari Justinianos I lisäsi neljä pataljoonaa, jolloin kokonaismäärä nousi yhteentoista ja sotilaiden määrä 5500:aan. Kahdeksannella vuosisadalla δομέστικος tuli kaikkien pataljoonien tai ryhmien komentajaksi. Theofanes mainitsee, että ryhmien δομέστικος vuonna 767 seurasi magister officiorumia. Tuona aikana ryhmien δομέστικος kantoi patriisin arvonimeä. Yhdeksännellä vuosisadalla δομέστικος otti koko armeijan komennon ylipäällikkönä. Tämä johtui hänen kyvystään, ei itse asemasta. Kymmenennnelle vuosisadalle tuli tapana ylentää ryhmien tai pataljoonien δομέστικος ylipäälliköksi, ja hänen nostamisen seremonia armeijan päälliköksi ryhmissä oli sama kuin δομέσ΄τικος. Kun imperiumi näki elpymisen 1000- ja 1100-luvuilla, armeijan koko kasvoi, ja keisari Basileios II (976-1025) jakoi armeijan hallinnon kahteen osaan, itäiseen ja läntiseen, δομέστικος kummassakin. Kaikki eri maakuntien kuvernöörit olivat kenraaleja, paitsi yksi, optimaton theman tai pataljoonan kuvernööri, joka kantoi arvonimeä δομέστικος.

Kymmenennen vuosisadan aikana itäisen armeijan δομέστικος otti armeijan ylimmän johdon aina, kun keisari ei ollut itse vastuussa retkistä Imperiumin vihollisia vastaan. 1100-luvulla idän domestikos ja lännen domestikos saivat kumpikin suurdomestikosin tittelin. Keisarin käskyn ja päätöksen mukaan toinen kahdesta suurdomestikista nousi molempien osien ylimpään johtoon, nimettynä ylipäälliköksi, joka edusti keisaria ja toimi armeijoiden ylimpänä päällikkönä ja keisarin esikunnan johtajana sotiaretkien ja -hankkeiden aikana. Tästä selvityksestä käy ilmi, että δομέστικος ja suurdomestikoksen virat olivat korkeimpien sotilasupseerien virkoja. Arvo oli olemassa Bysantin ajan aina valtakunnan kaatumiseen saakka vuonna 1453.

Δομέστικοςen arvo oli olemassa myös kirkollisena, mutta sen alkuperä ja luonne on epäselvä. Patriarkaatissa arvo oli edelleen psaltille (kantorille) kuten muissakin Konstantinopolin kirkoissa. δομέστικος oli laulajaryhmän päällikkö. Jokaisessa kirkossa oli kaksi domestikosta: vasemman laaulajaryhmän δομέστικος ja oikean δομέστικος. He olivat molemmat arkonin (päällikön) protopsaltin alaisuudessa. Patriarkka on myös antanut lukijoille tittelin δομέστικος, ja sitä kutsutaan patriarkaaliseksi domestikoksi, toisin kuin psalti, jota kutsuttiin kirkolliseksi domestikosksi. George Kodinos mainitsee, että myöhemmin Hagia Sofian suuressa kirkossa oli porttien domestikos. Hän vastasi porttien suojelusta ja ylläpidosta sekä jumalanpalvelusten aikana, koska kaikkia ovia ei avattu.

Titteli δομέστικος löytyy latinalaisen kirkon luostareista, joissa kaikkia kutsuttiin nimellä domestici, jotka kuuluivat yhteen luostariin ja joilla oli yhteisöllinen olemassaolo luostarissa samalla uskolla Jeesukseen: "omnibus congruus honor exhibeatur maxime tamen domesticis fidei."

Arvonimi δομέστικος kuuluu Kristuksen Pyhän ja Suuren kirkon virkoja koskevan tulkinnan mukaan erinomaisten miesten luokkaan.

(lähteet: Archons.org, Wikipedia, Ortodoksi.net, jne. )

---

edellinen <-> seuraava