Paastoton viikko

Paastoton viikko:
Suureen paastoon valmistautumisen yllättävä alku

Fariseus ja publikaani

Paetkaamme fariseuksen ylpeyttä

ja oppikaamme publikaanin nöyryys,
huutaen Vapahtajalle:
Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.

(Triodion, publikaanin ja fariseuksen sunnuntain aamupalveluksesta)

Kun ortodoksinen kirkko alkaa johdattaa meitä kohti Suurta paastoa, ensimmäinen askel ei olekaan paaston kiristäminen vaan päinvastoin: paastosta luopuminen. Tätä aikaa kutsutaan paastottomaksi viikoksi, ja se alkaa publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita seuraavana maanantaina, kolme viikkoa ennen Suuren paaston alkua. Tänä vuonna 2026 siis se alkoi maanantaina 26.1.2026.

Paastoton viikko kuuluu Triodionin kauteen, joka on koko Suuren paaston liturginen ja hengellinen esivaihe. Kirkko ei siis siirry paastoon äkillisesti, vaan rakentaa siihen johtavan tien harkitusti ja pedagogisesti.

Mitä paastoton viikko tarkoittaa käytännössä

Paastoton viikko on nimensä mukaisesti viikko, jolloin paastosäännöistä on vapautus. Erityisesti tämä näkyy siinä, että myös keskiviikkona ja perjantaina saa syödä tavallista ruokaa, mukaan lukien lihaa ja maitotuotteita. Viikko ei ole tarkoitettu mässäilyyn tai välinpitämättömyyteen, vaan se on tietoinen ja kirkollisesti perusteltu poikkeus ortodoksisen elämän tavanomaisesta paastorytmistä.

Tämä vapautus ei ole lipsumista, vaan osa kirkon opetusta. Paastoton viikko muistuttaa, että paasto ei ole itseisarvo eikä hengellisen elämän mittatikku. Ihminen ei tule vanhurskaaksi sillä, mitä hän syö tai jättää syömättä, vaan sillä, millainen hänen sydämensä on Jumalan edessä.

Miksi kirkko tekee näin

Paastottoman viikon taustalla on publikaanin ja fariseuksen sunnuntain evankeliumiteksti. Fariseus paastosi ja noudatti sääntöjä tarkasti, mutta piti itseään muita parempana. Publikaani ei uskaltanut edes katsoa taivaalle, vaan pyysi nöyrästi Jumalan armoa. Kristus asetti esimerkiksi juuri publikaanin.

Kirkko ikään kuin pysäyttää kuulijansa heti valmistuskauden alussa. Ennen kuin paasto alkaa, ennen kuin mitään luovutaan tai kiristetään, katse suunnataan sisimpään. Paasto ilman nöyryyttä ja katumusta voi kääntyä itseään vastaan ja ruokkia juuri sitä ylpeyttä, jota vastaan Kristus varoittaa.

Älkäämme ylpeilkö paastolla,

sillä jos nöyryyttä ei ole,
paasto ei hyödytä meitä lainkaan.

(Triodion, publikaanin ja fariseuksen sunnuntain veisuista)

Paastottoman viikon paastosta vapautuminen on näin ollen hengellinen opetus. Se muistuttaa, että paasto on väline, ei päämäärä, ja että oikea valmistautuminen Suureen paastoon alkaa mielen asenteesta eikä ruokavaliosta.

Miten paastoton viikko näkyy ortodoksisessa arjessa

Monelle paastoton viikko herättää hämmennystä. Miksi juuri ennen Suurta paastoa paastoa ei ole lainkaan. Juuri tämä hämmennys on osa kirkon pedagogiikkaa. Se kutsuu tarkastelemaan omaa suhdetta paastoon ja kysymään, miksi paastoan¨¨ ja mitä siltä odotan.

Paastoton viikko on hyvä aika hiljentää sisäistä suorittajaa. Se tarjoaa mahdollisuuden valmistautua tulevaan paastoon ilman painetta, pakkoa tai vertailua. Samalla Triodionin veisut alkavat vähitellen muovata jumalanpalvelusten sävyä, ja katumuksen teemat nousevat esiin, vaikka paasto ei vielä ala.

Avaa minulle parannuksen ovet, elämänantaja,

sillä henkeni nousee varhain sinun pyhään temppeliisi,
kantaen synnin turmelemaa ruumista.

(Triodion, veisu valmistusviikoilta)

Hiljainen siirtymä kohti paastoa

Paastoton viikko ei jää yksittäiseksi poikkeukseksi, vaan se aloittaa asteittaisen valmistautumisen. Seuraavalla viikolla kirkko kutsuu luopumaan liharuoasta, mutta sallii vielä maitotuotteet. Tätä seuraa viikko, jonka aikana myös maitotuotteista luovutaan, ja jonka päätteeksi ortodoksit pyytävät toisiltaan anteeksi ja valmistautuvat aloittamaan Suuren paaston puhtain mielin.

Näin kirkko kuljettaa ihmistä lempeästi mutta määrätietoisesti kohti paaston ydintä. Ensin opetetaan nöyryyttä ja oikeaa asennetta, sitten totutellaan luopumiseen, ja vasta lopulta astutaan varsinaiseen Suureen paastoon.

Nöyryyden tietä kulkekaamme,

Kristuksen askelia seuraten,

jotta saavuttaisimme ylösnousemuksen ilon.

Paastoton viikko muistuttaa, että Suuri paasto ei ala vatsasta vaan sydämestä.
---
(Kuvassa publikaani ja fariseus temppelissä – ortodoksinen ikoni, joka kuvaa Luukkaan evankeliumin kohdan 18:9–14 kertomusta ja muistuttaa nöyryydestä ja katumuksesta.)