Ero sivun ”Venäläiset arkkipiispat” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923''' == Suomen hiippakunta == Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla l...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
* (''sekä [[Lintulan luostari|Lintula]]'') |
* (''sekä [[Lintulan luostari|Lintula]]'') |
||
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[ |
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona. |
||
== Venäläiset arrkkipiispat == |
== Venäläiset arrkkipiispat == |
||
Versio 23. tammikuuta 2009 kello 18.16
Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923
Suomen hiippakunta
Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (konsistori).
Hiippakuntaa kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.
Pieni Suomen hiippakunta kuului Venäjän kirkkoon ja oli Venäjän kirkon Pyhän Synodin alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi
- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:
- I valvontapiiristä Helsinki, Hamina, Turku, Vaasa (Nikolainkaupunki), Savonlinna, Raivola
- II valvontapiiristä Viipuri, Kyyrölä, Palkeala, Uusikirkko, Tiurula, Käkisalmi, Salmi
- III valvontapiiristä Liperi, Ilomantsi, Kuopio
- IV valvontapiiristä Lappeenranta, Sortavala, Kitelä, Suistamo, Korpiselkä, Mantsinsaari, Suistamo
- kaksi luostaria (myöhemmin kolme):
Suomen ortodoksinen kirkko kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen autonomisena kirkkona.
Venäläiset arrkkipiispat
Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:
Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämänkerroistaan Ortodoksi.netissä.