Toiminnot

Ero sivun ”Venäläiset arkkipiispat” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: '''Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923''' == Suomen hiippakunta == Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla l...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22: Rivi 22:
* (''sekä [[Lintulan luostari|Lintula]]'')
* (''sekä [[Lintulan luostari|Lintula]]'')


[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinnopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona.
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona.


== Venäläiset arrkkipiispat ==
== Venäläiset arrkkipiispat ==

Versio 23. tammikuuta 2009 kello 18.16

Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923

Suomen hiippakunta

Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (konsistori).

Hiippakuntaa kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.

Pieni Suomen hiippakunta kuului Venäjän kirkkoon ja oli Venäjän kirkon Pyhän Synodin alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi

- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:

  • I valvontapiiristä Helsinki, Hamina, Turku, Vaasa (Nikolainkaupunki), Savonlinna, Raivola
  • II valvontapiiristä Viipuri, Kyyrölä, Palkeala, Uusikirkko, Tiurula, Käkisalmi, Salmi
  • III valvontapiiristä Liperi, Ilomantsi, Kuopio
  • IV valvontapiiristä Lappeenranta, Sortavala, Kitelä, Suistamo, Korpiselkä, Mantsinsaari, Suistamo

- kaksi luostaria (myöhemmin kolme):

Suomen ortodoksinen kirkko kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen autonomisena kirkkona.

Venäläiset arrkkipiispat

Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:

Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämänkerroistaan Ortodoksi.netissä.