Ero sivun ”Kosmas Hymnografi” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa ja he molemmat saivat isän toimesta hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi (''"hymnien kirjoittaja"'') tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen pyhän [[Sabbaksen luostari]]in täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, [[askeesi]]lla ja rukouksella. |
Yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa ja he molemmat saivat isän toimesta hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi (''"hymnien kirjoittaja"'') tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen pyhän [[Sabbaksen luostari]]in täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, [[askeesi]]lla ja rukouksella. |
||
[[Ikoni]]en vainojen (''[[ikonoklasmi]]n'') aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman [[piispa]]. Paikkaa nimitettiin keisari Konstantinos Suuren aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi. |
[[Ikoni]]en vainojen (''[[ikonoklasmi]]n'') aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman [[piispa]]. Paikkaa nimitettiin keisari [[Konstantinos Suuri|Konstantinos Suuren]] aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi. |
||
Pyhittäjä Kosmas kirjoitti myös oppineena proosakirjailijana kommentaareja pyhän [[Gregorios Nazianzilainen|Gregorios Nanzianzilaisen]] runoihin. Hän itse oli runojen suuri ihailija. He työskentelivät yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa myös kehittääkseen [[Oktoehos]]ta. |
Pyhittäjä Kosmas kirjoitti myös oppineena proosakirjailijana kommentaareja pyhän [[Gregorios Nazianzilainen|Gregorios Nanzianzilaisen]] runoihin. Hän itse oli runojen suuri ihailija. He työskentelivät yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa myös kehittääkseen [[Oktoehos]]ta. |
||
Hän kuoli iäkkäänä, jättäen jälkeensä muiden muassa monia juhlapäivien syvällisiä ja hartaita sekä kielikuvaltaan rikkaita [[Kanoni|kanoneja]]. Kuolinvuodeksi on eri lähteissä arveltu joko vuotta 773 tai joissain |
Hän kuoli iäkkäänä, jättäen jälkeensä muiden muassa monia juhlapäivien syvällisiä ja hartaita sekä kielikuvaltaan rikkaita [[Kanoni|kanoneja]]. Kuolinvuodeksi on eri lähteissä arveltu joko vuotta 773 tai joissain lähteissä myös vuotta 794. |
||
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös ''"jumalallisen armon astioiksi"'' ja ''"kirkon loistoiksi".'' Hän on säveltänyt juhlallisia [[Lasaruksen lauantai]]n ja [[Palmusunnuntai]]n [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] kanoneja sekä triodeja (''kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua''), joita veisataan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] aikana sekä [[Joulu|Kristuksen syntymäjuhlan]] ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän [[Gregorios Teologi]]n Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun ''"[[Totisesti on kohtuullista]]"'', joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa [[liturgia]]ssa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toinen, vanhempi osa, joka alkaa sanoin ''"Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..."'' on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä [[irmossi]]. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun [[ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)|Gabrielilta]] ja hän ilmitoi sen [[Athos|Athoksen]] [[Munkki|munkeille]]. |
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös ''"jumalallisen armon astioiksi"'' ja ''"kirkon loistoiksi".'' Hän on säveltänyt juhlallisia [[Lasaruksen lauantai]]n ja [[Palmusunnuntai]]n [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] kanoneja sekä triodeja (''kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua''), joita veisataan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] aikana sekä [[Joulu|Kristuksen syntymäjuhlan]] ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän [[Gregorios Teologi]]n Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun ''"[[Totisesti on kohtuullista]]"'', joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa [[liturgia]]ssa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toinen, vanhempi osa, joka alkaa sanoin ''"Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..."'' on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä [[irmossi]]. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun [[ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)|Gabrielilta]] ja hän ilmitoi sen [[Athos|Athoksen]] [[Munkki|munkeille]]. |
||
Kosmaksen veisut olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimiinsä laitetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama |
Kosmaksen veisut olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimiinsä laitetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama nimi kuin tällä hymnisäveltäjällä. |
||
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia vuosittain lokakuun 12. päivänä. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla |
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia vuosittain lokakuun 12. päivänä. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: Kosmas Maiumalainen, Kosmas Jerusalemilainen, Kosmas Hagiopolites ("pyhäkaupukilainen"), Kosmas Melodisti. |
||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu |
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu |
||
Versio 20. helmikuuta 2009 kello 05.32
Pyhittäjä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa oli kotoisin Jerusalemista. Hän syntyi 600-luvulla ja kasvoi vanhempiensa kuoleman jälkeen pyhittäjä Johannes Damaskolaisen (muistopv 4.12.) isän, rikkaan ylimyksen, Sergios Mansurin ottopoikana.
Yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa ja he molemmat saivat isän toimesta hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi ("hymnien kirjoittaja") tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen pyhän Sabbaksen luostariin täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, askeesilla ja rukouksella.
Ikonien vainojen (ikonoklasmin) aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman piispa. Paikkaa nimitettiin keisari Konstantinos Suuren aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi.
Pyhittäjä Kosmas kirjoitti myös oppineena proosakirjailijana kommentaareja pyhän Gregorios Nanzianzilaisen runoihin. Hän itse oli runojen suuri ihailija. He työskentelivät yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa myös kehittääkseen Oktoehosta.
Hän kuoli iäkkäänä, jättäen jälkeensä muiden muassa monia juhlapäivien syvällisiä ja hartaita sekä kielikuvaltaan rikkaita kanoneja. Kuolinvuodeksi on eri lähteissä arveltu joko vuotta 773 tai joissain lähteissä myös vuotta 794.
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös "jumalallisen armon astioiksi" ja "kirkon loistoiksi". Hän on säveltänyt juhlallisia Lasaruksen lauantain ja Palmusunnuntain aamupalveluksen kanoneja sekä triodeja (kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua), joita veisataan Suuren viikon aikana sekä Kristuksen syntymäjuhlan ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän Gregorios Teologin Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen ortodoksisen kirkon liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun "Totisesti on kohtuullista", joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa liturgiassa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toinen, vanhempi osa, joka alkaa sanoin "Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..." on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä irmossi. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun ylienkeli Gabrielilta ja hän ilmitoi sen Athoksen munkeille.
Kosmaksen veisut olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimiinsä laitetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama nimi kuin tällä hymnisäveltäjällä.
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia vuosittain lokakuun 12. päivänä. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: Kosmas Maiumalainen, Kosmas Jerusalemilainen, Kosmas Hagiopolites ("pyhäkaupukilainen"), Kosmas Melodisti.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Pyhä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa, ss. 174 - 175