Jopi Harrin Liturgia

Kirjan kansi

Liturgian säveltäjä ja sovittaja Jopi Harri
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Jopi Harri: XVII ortodoksisten kirkkolaulupäivien liturgia

ISMN 979-0-9001636-4-6

Julkaisija/ kustantaja: Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta (PSHV ry)

Nuottigrafiikka: Jopi Harri

Julkaisupäivämäärä: 2008

Sivumäärä: 60

Koko:

Sidos: nidottu / pehmeäkantinen

Tämä sävellys tilattiin vuoden 2010 ortodoksisille kirkkopäiville turkulaiselta Jopi Harrilta. Oheinen teksti on kirjan esipuhe, joka julkaistaan tässä tekijän luvalla:
---
Saatteeksi

Käsillä oleva liturgiasävellys sai muotonsa vuonna 2007. Se sisältää musiikin Johannes Krysostomoksen / Basileios Suuren jumalalliseen liturgiaan sellaisessa laajuudessa, ettei muita musiikkilähteitä yleensä tarvita, paitsi milloin jumalanpalvelukseen kuuluvat juhla- tai arkipäivien antifonit, muiden juhlakanonien kuin pääsiäiskanonin 9. irmossit liitelauselmineen sekä liturgian yhdistyessä suureen ehtoopalvelukseen ynnä piispan toimittaessa. Näissä tapauksissa musiikki on suositeltavaa täydentää vakiintuneilla kirkkoveisuilla.

Sävellys on laadittu liturgista toimivuutta silmällä pitäen ja Suomen ortodoksisessa kirkossa vanhastaan vallitsevan kirkkolauluperinteen hengessä, mutta tavanomaista liturgiasävelmistöämme musiikillisesti rikkaammaksi. Merkittävänä tyylillisenä esikuvana ovat palvelleet Valamon ja Kiovan luolaluostarin ikiaikaiset laulutavat.

Sävelletyn musiikin ohella liturgia sisältää osia, joiden melodiat ovat sellaisinaan tai muokattuina peräisin valamolaisesta sävelmistöstä, znamennyj-sävelmistöstä, kreikkalaisesta sävelmistöstä ja suomalaisesta vakiintuneesta liturgiasävelmistöstä (Nuottiliturgia). Viimeksimainittuun kuuluvat mm. tropari-, prokiimeni- ja halleluja-sävelmät, joista eräisiin olen tehnyt musiikillisen yhdenmukaisuuden edellyttämiä parannuksia. Pyrkimyksenä on silti ollut säilyttää vakiintunut musiikki mahdollisimman muuttamattomana.

Nuotinnos on kirjoitettu säveltasolle, jonka tonaalisena keskuksena on Es-duuri (lukuun ottamatta znamennyj-sävelmistön ehtoollislauselmaa). Tällöin musiikki on tavanomaisen sekakuoron ulottuvilla ilman äärialueisiin kohdistuvaa kohtuutonta rasitusta. Papiston ja lukijan osuuksien perusresitointisävelenä lienee tarkoituksenmukaisinta käyttää es-säveltä (ja tämän yläpuolista f-säveltä milloin tapana on). Tarpeen vaatiessa liturgia voidaan toki laulaa myös kirjoitetusta säveltasosta poikkeavalta korkeudelta.

Sävelkudos on sommiteltu siten, että musiikki on laulettavissa myös kaksi- ja kolmiäänisenä harmonian jäämättä korvaa häiritsevällä tavalla vajaaksi. Kaksiäänisesti tämä tapahtuu sopraanon ja alton stemmojen mukaan, kolmiäänisesti laulettaessa näihin liitetään basso. Mikäli esittäjävoimat ovat neliäänistä kuoroa suppeammat, eräiden päätöskadenssien sopraanostemman kulku johtosäveleltä perussävelelle voidaan sivuuttaa ja kuljettaa sen sijaan ylä-äänet kyseisten sointujen alemmille sävelille. Mahdollista lienee yksiääninenkin esittäminen, suositeltavimmin sopraanon stemman mukaan.

Haluttaessa voitaneen toimia niinkin, että sopraano laulaa alton stemmaa, altto tenorin stemmaa ja tenori sopraanon stemmaa oktaavia alempaa, jolloin musiikki kannattaa transponoida sävelaskelta tai paria ylemmäs. Tällöin bassoon on aiheellista tehdä joitakin oktaavisiirtoja äänten risteämisen välttämiseksi.

Nuotinnokseen on sisällytetty Nuottiliturgian 33 prokiimenia, jotka on järjestetty sävelmäjaksoittain. Kunkin sävelmäjakson alussa annetaan sunnuntaiprokiimeni. Prokiimenien otsikoissa sulkeisiin merkitty numerointi viittaa Nuottiliturgian numerointiin.

Koska teos on tarkoitettu liturgiseen käyttöön eikä konserttimusiikiksi, olen pitänyt aiheettomana täsmällisten esitysohjeiden antamista harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Näin musiikilla on vapaus muotoutua siten kuin kulloisetkin liturgiset tarpeet ja esitykselliset voimavarat sanelevat.

Toivon, että traditioon pitäytyvä sävellykseni voi omalta osaltaan olla rikastamassa kirkkomme pääjumalanpalveluksen sointimaailmaa kaikkialla, missä tähän koetaan olevan tarvetta. Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnalle haluan lausua parhaan kiitokseni sävellykseni julkaisemisesta vuoden 2010 ortodoksisten kirkkolaulupäivien tarpeisiin.

Jopi Harri