Toiminnot

Naisilta pääsy kielletty

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 7. helmikuuta 2011 kello 19.19 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Naisilta pääsy kielletty

Vatopedin luostari Athos-vuorella
(Copyright: © Athosvuoren arkisto)

Koska Athosvuoren alue on ikään kuin yhtä suurta munkkiluostaria, siellä voivat vierailla ainoastaan miehet. Naiskielto ulottuu myös eläimiin: alueelle ei päästetä lainkaan naaraspuolisia tuotantoeläimiä kuten kanoja, vuohia tai lampaita. Linnut sentään pesivät Athoksella ja kissat sukupuoleen katsomatta ovat yleinen näky luostarien pihoilla.

Onko naispuolisen olion läsnäolo niin häiritsevää, että munkkien tärkein työ, tauoton rukoilu, vaarantuu? Munkit itse perustelevat naiskieltoa varsinaisesti sillä, että Athosvuori on pyhän perimätiedon mukaan omistettu itselleen Jumalanäidille eli Neitsyt Marialle. Marian sanotaan kieltäneen muilta sukupuolensa edustajilta pääsyn alueelle.

Aiheeseen liittyy lukuisia vanhoja uskomuksia. Yhdessä Athoksen suurimmista luostareista, Vatopedissa, on Antifonitria (Αντιφωνήτρια), ”Hän, joka vastaa” –niminen ikoni.

Grigoriun luostari Athosvuorella
(Copyright: Helsingin kaupungin taidemuseo)

Kerrotaan, että 400-luvun alkupuoliskolla elänyt Theodosius Suuren tytär Galla Placidia halusi käydä Vatopedin luostarissa, koska hänen perheensä oli tehnyt luostarille merkittäviä lahjoituksia. Yrittäessään astua kirkkoon Galla kuuli ikonista äänen, joka sanoi: ”Pysähdy, älä tule lähemmäksi! Täällä hallitsee toinen kuningatar!”

1980-luvulla Kreikan kulttuuriministerinä toimineen Melina Mercourin useat yritykset päästä Athokselle torjuttiin. Vuonna 2003 Euroopan parlamentti esitti naiskiellon kumoamista, jonka Kreikan valtio epäsi.

Brittiläisessä The Guardianissa julkaistun athoslaisen munkin haastattelussa tulee ilmi, että jotkut nuoret seikkailunhaluiset naiset kyllä harrastavat uhkarohkeita uimareissuja Athoksen rannoilla. Haastateltu makedonialainen munkki Hector ymmärtää, miksi naisia ei haluta alueelle: jos ei näe vähään aikaan naisia, koko asia ei enää vaivaa mieltä, miesten kilpailumieliala vähenee ja voi keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin kuten sisäisen maailmansa tutkiskeluun ja rukoukseen.

Athoksen naiskieltoa kannattaa tuskin ajatella hyökkäyksenä feminismiä vastaan. Se ei ole munkkien missio tai ajatus, jota he pyrkisivät levittämään oman valtakuntansa ulkopuolelle, vaan pikemminkin luostarielämään liittyvä käytännön asia.

Arja Miller

Tämä materiaali on näyttelystä Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella
joka oli Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

Lähteet

  1. Schildt, Göran – Gothóni René: Athos – suomalaisia kävijöitä Pyhällä vuorella, 2005.
  2. The Guardian, Monday June 17, 2002. ”How the other half lives” by Sean Thomas.