Mikä on ikoni?

Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella -näyttely Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

Mikä on ikoni?

”Minkä sana ilmoittaa korvalle, sen maalaus näyttää hiljaa kuvana” Basileios Suuri

Ikoni (kreik. eikon = ’kuva’) on ortodoksiseen jumalanpalveluselämään liittyvä kuva. Se voi esittää Kristusta, Jumalanäitiä, pyhää ihmistä, enkeliä tai jotakin kirkkovuoden juhla-aihetta.

Ikonit ilmaisevat ortodoksisen kirkon oppia kuvan keinoin. Niitä pidetään yhtä tärkeinä kuin evankeliumitekstejä. Koska kuvien on noudatettava kirkon opetusta, niiden tekemistä säätelevät lukuisat säännöt. Aiheet periytyvät varhaiskirkon ajoilta, vanhimmat liki kahden tuhannen vuoden takaa.

Ikonin tärkeä tehtävä on auttaa keskittymään rukoukseen. Ikoneja ei palvota, mutta niitä kunnioitetaan niihin kuvattujen pyhien takia. Ikoneja käytetään sekä kirkoissa että kodeissa.

Kristuksen ikonit

Kristuksen ikonit ovat ortodoksisen kirkon opin kannalta erityisen tärkeitä. Niiden pääsanoma on, että Jumala on tullut ihmiseksi pelastaakseen maailman.

Vapahtaja valtaistuimella (Copyright: Tretjakovin galleria, Moskova)

Kristus Kaikkivaltias (Pantokrator) -ikoneissa Kristus siunaa ikonin katsojaa oikealla kädellään ja pitelee vasemmassa kädessään evankeliumikirjaa. Kaikkivaltias-ikoneja on näyttelyssä useita. Esillä on myös ns. Käsittätehtyjä Kristuksen ikoneja (liinaikoni, kreik. mandilion), joissa Kristuksen kasvojen taustana on kankainen liina. Kuvatyyppi liittyy legendaan ensimmäisen Kristuksen ikonin synnystä: Vapahtaja pyyhki kasvonsa liinaan, johon hänen piirteensä jäivät näkyviin.

Kristuksen sädekehän sisällä on risti, jonka kolmessa sakarassa on kreikan kielen kirjaimet O w N. Ne merkitsevät Jumalan vanhatestamentillista nimeä ”minä olen” (2. Moos. 3:13-14). Ikonin taustaan merkitään nimi Jeesus Kristus lyhennettynä kreikkalaisin kirjaimin IC XC. Tekstit ilmentävät Kristuksen samanaikaista jumalallisuutta ja ihmisyyttä.

Jumalanäidin ikonit

Neitsyt Maria, jota ortodoksisessa kirkossa kutsutaan nimillä Jumalanäiti ja Jumalansynnyttäjä, on ikonien keskeisimpiä aiheita. Jumalanäidin ikoneihin kuvataan melkein aina myös Kristus-lapsi, sillä Mariaa kunnioitetaan nimenomaan Kristuksen synnyttäjänä. Jumalanäiti on kristittyjen ylin suojelija ja esirukoilija.

Jumalanäidin ikoneja tunnetaan satoja ellei tuhansia eri tyyppejä. Niistä tärkeimpiä ovat Jumalanäiti Ennusmerkki (Orantti), Jumalanäiti Tiennäyttäjä (Hodigitria) ja Hellyyden Jumalanäiti (Eleusa). Näitä kaikkia on esillä näyttelyssä. Nähtävillä on esimerkkejä myös muista Jumalanäidin ikoneista kuten Imettävästä Jumalanäidistä (kreik. Galaktotrofusa), joka on idän kirkoissa harvinaisempi kuvatyyppi kuin lännessä.

Kaikkiin Jumalanäidin ikoneihin merkitään hänen nimensä lyhennettynä kreikkalaisin kirjaimin: MR qU (Mitir Theu = Jumalanäiti).

Pyhien ikonit

Fragmentti freskosta Copyright: © Eremitaasi, Pietari

Kristuksen ja Jumalanäidin lisäksi ikoneissa kuvataan lukuisia pyhiä henkilöitä. Heihin kuuluvat mm. Vanhan testamentin profeetat, Uuden testamentin apostolit sekä suuri joukko pyhäksi julistettuja eli kanonisoituja ihmisiä kirkon historian varrelta. Pyhien ketju jatkuu meidän päiviimme asti. Myös enkelit ovat pyhiä.

Ikonissa pyhän henkilön tunnistaa sädekehästä. Pyhien eri ryhmillä ja yksittäisillä pyhillä on lisäksi omat tunnusmerkkinsä eli attribuuttinsa, esimerkiksi piispoilla piispan puku, marttyyreilla risti ja parantajilla lääkelaukku.

Laajimmin kunnioitettuihin ja kuvatuimpiin pyhiin kuuluvat Kristuksen edelläkävijä Johannes Kastaja, Nikolaos Ihmeidentekijä sekä Georgios Voittaja. Näyttelyssä on esillä myös monien muiden pyhien, mm. Athosvuorelle tärkeän Pyhän Athanasios Athoslaisen ikoneja.

Juhla- ja tapahtumaikonit

Pyhien henkilöiden lisäksi ikoneissa kuvataan sellaisia Raamatun ja muiden pyhien tekstien tapahtumia, joilla on muistopäivä kirkkokalenterissa. Tärkeimmät kuva-aiheet liittyvät kirkkovuoden kahteentoista suureen juhlaan. Näytteillä on ikonisarja, johon on kuvattu ne kaikki sekä lisäksi muita kirkkovuoden juhlia ja pyhiä henkilöitä.

Suuret juhlat ovat Jumalansynnyttäjän syntymä, Ristin ylentäminen, Neitsyt Marian temppeliin tuominen, Kristuksen syntymä, Kristuksen kaste ja Kristuksen temppeliin tuominen, Neitsyt Marian ilmestys, Herran Jerusalemiin ratsastaminen, Herran taivaaseen astuminen, Pyhä Kolminaisuus, Kristuksen kirkastuminen ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen.

Ortodoksisessa kirkossa ajankohtainen juhlaikoni tai sen pyhän ikoni, jonka muistopäivää vietetään, nostetaan kunnioitettavaksi kirkkosalin keskelle.