Toiminnot

Juhlapäivät

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 19. huhtikuuta 2009 kello 05.32 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)

Juhlapäivät eli kirkolliset ja liturgiset muistelupäivät on ryhmitelty ortodoksisessa kirkossa erilaisiin ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä ovat omat tunnusmerkkinsä ja ne ilmenevät jumalanpalveluksissa ja kirkon säännöissä omalla erityisellä tavallaan. Suurin osa juhlista on kiinteitä, aina samaan aikaan vietettäviä juhlapäiviä, osa liikkuvia, lähinnä pääsiäisen ajankohdasta riippuvaisia.

Suuret juhlat

Juhlien juhla, joka kuuluun ihan omaan luokkaansa, on pääsiäinen, Herran ylösnousemuksen juhla.

Sen lisäksi Kirkko viettää 12 suurta juhlaa sekä keskisuuria että pieniä juhlapäiviä. Joissakin paikalliskirkoissa 12 suurta juhlaakin jaetaan kahteen osaan, joista joskus käytetään nimityksiä ensimmäisen luokan juhlat ja toisen luokan juhlat.

Ensimmäisen luokan juhliin kuuluvat Kristuksen juhlapäivät:

Toisen luokan juhliin eli Jumalansynnyttäjän juhliin kuuluvat:

sekä

Näistä kahta viimeistä pidetään Jumalansynnyttäjän juhlina, mutta niillä on myös tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden perusteella ne voisivat myös kuulua Kristuksen juhlapäiviin eli ensimmäisen luokan juhliin.

Keskisuuret ja pienet juhlapäivät

Keskiarvoisia juhlia vietetään Jumalansynnyttäjän ja pyhien ihmisten kunnioittamiseksi. Suomen ortodoksinen kalenteri eroaa muitten ortodoksisten kirkkojen kalentereista hieman juuri pienten juhlien osalta. Jotkut ns. pienet juhlat ovat meillä arvoltaan suurempia (esim. pyhän Nikolaoksen päivä 6.12., joka samalla on Suomen itsenäisyyspäivä).

Meillä on myös oma liikkuva juhlapäivämme, Karjalan valistajien juhlapäivä, joka osuu lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Muita juhlapäiviä

Lisäksi meille on ortodoksiseen kalenteriin tullut ympäröivän luterilaisen yhteiskunnan vuoksi eräitä maallisia juhlia (kuten esim. juhannus eli Suomen lipun päivä ja vappu), jolloin kirkossa muistellaan kyseiselle päivälle merkittyjä pyhiä. Näiden lisäksi kalenterissa oli aiemmin valtiovallan vuosittain julistamat neljä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, jotka sellaisenaan eivät kuuluneet ortodoksiseen käytäntöön vaan olivat enemmän luterilaista ja läntistä käytäntöä. Käytäntö muuttui vuonna 1991 ja kunkin kirkollisen yhteisön omaksi asiaksi jäi, miten se ottaa huomioon julistuksen omassa elämässään. Nykyisiin ortodoksisiin kalentereihin niitä ei enää ole merkitty.

Katso myös: