Kreikkalaiskatolinen kirkko
Ortodoksi.netista
Kreikkalaiskatoliset eli uniaatit eli bysanttilaiset katoliset ovat ortodoksista, itäistä eli bysanttilaista riitusta, liturgista perinnettä, ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia ja joiltain osin ortodoksista teologiaa sekä kanonista ja hengellistä perinnettä noudattavia roomalaiskatolisia ja he ovat ehtoollisyhteydessä Rooman paavin ja roomalaiskatolisen kirkon kanssa. He eivät siis kuitenkaan kuulu ortodoksiseen kirkkoon eikä heillä ole ns. ehtoollisyhteyttä ortodoksien eikä siis ortodoksisen kirkon kanssa. Ortodoksinen kirkko pitää heitä skismaattisena kirkkona.
Laajassa merkityksessä katsottuna (nimikkeellä: Idän katoliset kirkot) tähän ryhmään kuuluvat:
- Bysanttilaista liturgiaa noudattavat kirkot
- Antiokialaista liturgiaa noudattavat kirkot
- Kaldealaista liturgiaa noudattavat kirkot
- Armenialaista liturgiaa noudattava kirkko
- Aleksandrialaista liturgiaa noudattavat kirkot
Osa näihin kirkkoihin kuuluvista paikallisista kirkoista saattaa kuitenkin olla lähempänä orientaaliortodoksista kirkkoa kuin ortodoksista kirkkoa.
Uniaatit
Uniaatit muistelevat liturgiassa ortodokseista poiketen Rooman paavia ja lukevat eräissä tapauksissa uskontunnustuksen filioque-lisäyksellä. He tunnustavat siis kirkossaan Rooman katolisen paavin ylivallan, vaikka heillä paikallisesti saattakin olla oma patriarkka.
Uniaatteja on runsaammin Libanonissa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Moldovassa.
Uniaattikirkkoja syntyi 1500-1600-luvuilla erilaisista syistä. Venäjän luoteisosissa oli jouduttu 1300-luvulla roomalaiskatolisen Puola-Liettuan vallan alle ja jesuiittojen käännytystyön ja monien muiden syiden seurauksena vuonna 1596 tehtiin Brestissä unioni (mistä nimitys uniaatit johtuu), jossa osa nykyisten Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan alueen ortodoksisista hiippakunnista siirrettiin roomalaiskatolisen kirkon yhteyteen. Tästä ja muutamasta myöhemmästä unionista on peräisin pääjoukko nykyisiä uniaateista. Ukrainassa heitä on n. 5 miljoonaa, Romaniassa 2 miljoonaa ja lisäksi pienempiä ryhmiä ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Valko-Venäjällä, Slovakiassa, Puolassa, Venäjällä ja Kreikassa. Suomea lähin uniaattien seurakunta on Tallinnassa.
Konstantinopolin patriarkaatin heikkeneminen ottomaanien vallan alla 1600-luvulla synnytti myös tarvetta hakeutua suojaan kirkollisessakin mielessä ja silloin osa kirkoista hakeutui - osa tilapäisesti, osa pysyvästi - Rooman paavin suojelukseen. Moskovan patriarkaatin syntyminen ja tsaarin johtaman Venäjän kirkon valtapyrkimykset herättivät jo silloin pelkoa muissa ortodoksisissa kirkoissa ja lienevät myös olleet osallisena uniaattikirkkojen synnylle.
Bysanttilaista liturgiaa noudattavat kirkot
kirkko | asema | toiminta-alue |
Albanian bysanttilaiskatolinen kirkko | apostolinen administraatiokunta | Albania |
Bulgarian kreikkalaiskatolinen kirkko | apostolinen eksarkaatti | Bulgaria |
Italialais-albanialainen katolinen kirkko | kaksi eparkiaa eli hiippakuntaa ja alueellinen apottikunta | Italia |
Kreikan bysanttilaiskatolinen kirkko | kaksi apostolista eksarkaattia | Kreikka, Turkki |
Križevcin eparkian bysanttilainen kirkko | eparkia ja apostolinen eksarkaatti | Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Serbia, Montenegro |
Makedonian kreikkalaiskatolinen kirkko | apostolinen eksarkaatti | Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
Melkiittiläis-kreikkalaiskatolinen kirkko | patriarkaatti | Syyria, Libanon, Jordania, Israel, Jerusalem, Brasilia, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Irak, Egypti, Sudan, Kuwait, Australia, Venezuela ja Argentiina |
Romanian kirkko Rooman yhteydessä, kreikkalaiskatolinen | suurarkkipiispakunta | Romania, Yhdysvallat |
Ruthenian katolinen kirkko | autonominen metropolia, eparkia ja apostolinen eksarkaatti | Yhdysvallat, Ukraina, Tšekki |
Slovakian kreikkalaiskatolinen kirkko | kaksi eparkiaa ja apostolinen eksarkaatti | Slovakia, Kanada |
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko | suurarkkipiispakunta | Ukraina, Puola, Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Australia, Saksa, Skandinavia, Ranska, Brasilia ja Argentiina |
Unkarin kreikkalaiskatolinen kirkko | eparkia ja apostolinen eksarkaatti | Unkari |
Valko-Venäjän kreikkalaiskatolinen kirkko | ei hallintoa tällä hetkellä | Valko-Venäjä |
Venäjän bysanttilaiskatolinen kirkko | kaksi apostolista eksarkaattia, joilla ei ole julkista hallintoa | ympäri maailmaa 20 seurakuntaa ja yhteisöä, joista viisi Venäjällä |
Suomessa on toiminut bysanttilaisen riituksen kappeli Espoon ekumeenisessa keskuksessa, missä isä Robert de Caluwé vietti kreikkalaiskatolista liturgiaa ja opetti ikonimaalausta sekä vastaanotti vieraita.
Antiokialaista liturgiaa noudattavat kirkot
kirkko | asema | toiminta-alue |
Maroniittikirkko | patriarkaatti | Libanon, Kypros, Jordania, Israel, Palestiina, Egypti, Syyria, Argentiina, Brasilia, Yhdysvallat, Australia, Kanada, Meksiko |
Syyrialais-malankarilainen katolinen kirkko | suurarkkipiispakunta | Intia, Yhdysvallat |
Syyrian katolinen kirkko | patriarkaatti | Libanon, Irak, Jordania, Kuwait, Palestiina, Egypti, Sudan, Syyria, Turkki, Yhdysvallat, Kanada, Venezuela |
Kaldealaista liturgiaa noudattavat kirkot
kirkko | asema | toiminta-alue |
Kaldealaiskatolinen kirkko | patriarkaatti | Irak, Iran, Libanon, Egypti, Syyria, Turkki, Yhdysvallat |
Syyrialais-malabarilainen katolinen kirkko | suurarkkipiispakunta | Intia, Yhdysvallat |
Armenialaista liturgiaa noudattava kirkko
kirkko | asema | toiminta-alue |
Armenian katolinen kirkko | patriarkaatti | ibanon, Iran, Irak, Egypti, Syyria, Turkki, Palestiina, Ukraina, Ranska, Kreikka, Latinalainen Amerikka, Argentiina, Romania, Yhdysvallat, Kanada, Itä-Eurooppa |
Aleksandrialaista liturgiaa noudattavat kirkot
kirkko | asema | toiminta-alue |
Etiopian katolinen kirkko | metropolia | Etiopia, Eritrea |
Koptilaiskatolinen kirkko | patriarkaatti | Egypti |
Suomen kreikkalaiskatolinen kirkko
Nimitystä kreikkalaiskatolinen kirkko käytettiin virheellisesti myös Suomen ortodoksisen kirkon nimessä pitkälle 1900-luvun puolenvälin tienoille asti. Syynä tähän lienee osaltaan ollut se, ettei suomeksi ollut käännetty suurta osaa ortodoksisita termeistä ja suomalaisten ortodoksien "kirkollinen identiteetti" ei ollut tuolloinkaan vielä kovin vahva ja kehittynyt. Myös ortodoksinen tietous oli rajoittunutta (pääasiassa papistoon) ja suuri osa tavallisesta kansasta ei tuntenut kuin tärkeimmät kirkon riittiin liittyvät asiat ja termit. Suomessa ei ollut korkeampaa ortodoksista teologian opetusta, ainoana ortodoksisena oppilaitoksena toimi pitkään ortodoksinen pappisseminaari.