Korjattu juliaaninen kalenteri

Ns. korjattu juliaaninen kalenteri, jota ortodoksisen kirkollisen ajanlaskun yhteydessä nimitetään myös uudeksi kalenteriksi, otettiin käyttöön useissa ortodoksisissa kirkoissa patriarkka Meletios IV johdolla vuoden 1923 toukokuussa pidetyn Konstantinopolin yleisortodoksisen kirkolliskokouksen päätöksen mukaan. Kokous synkronisoi uuden kalenterin gregoriaanisen kalenterin kanssa niin, että syyskuun viimeistä päivää vuonna 1923 seurasi lokakuun 14. päivä korjatussa kalenterissa, joten ikään kuin hypättiin eteenpäin 13 päivää.

Hyväksymisen yhteydessä otettiin käyttöön seuraava gregoriaanisesta kalenterista poikkeava karkausvuosisääntö:

Neljällä jaolliset vuodet ovat karkausvuosia, lukuun ottamatta niitä sadalla jaollisia vuosia, jotka 900:lla jaettaessa eivät tuota jakojäännökseksi lukua 200 tai 600.

(Gregoriaanisessa kalenterissa karkausvuosia ovat neljällä jaolliset vuodet paitsi niitä sadalla jaollisia vuosia, jotka ovat jaollisia 400:lla. Kun gregoriaanisessa kalenterissa 3600 vuoden aikana neljällä jaollisista vuosista 27 ei ole karkausvuosia, korjatussa juliaanisessa kalenterissa lukumäärä on vähäisempi eli 21.)

Erilaisen karkausvuosisäännön vuoksi nämä kaksi kalenteria erkaantuvat toisistaan ensimmäisen kerran vuonna 2800, joka on karkausvuosi gregoriaanisessa kalenterissa, mutta tavallinen vuosi korjatussa juliaanisessa kalenterissa. Siihen saakka kalenterit ovat identtiset.

Karkausvuosisäännön esitti serbialainen astronomi Milutin Milankovic. Säännön vaikutuksesta kalenterivuoden keskipituudeksi tulee 365,242222... vuorokautta, joka on lähempänä trooppisen vuoden nykyistä keskipituutta (365,2422) kuin gregoriaanisen kalenterivuoden keskipituus (365,2425). Näin myös korjattu juliaaninen kalenteri on vuosituhansien aikajänteellä epätarkka trooppiseen vuoteen nähden.

Korjatun juliaanisen kalenterin ovat ottaneet käyttöön mm. Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian, Kreikan, Kyproksen, Romanian, Puolan ja Bulgarian (viimeisenä vuonna 1963) kirkot, ja sitä alettiin kutsua uudeksi kalenteriksi. Sitä eivät noudata Jerusalemin, Venäjän, Serbian, Ukrainan ja Georgian kirkot ja ns. vanhakalenteristit.

Kirkolliskokoukselle esitettiin myös pääsiäisen ajankohdan määräämistä käyttäen referenssinä astronomisen kevätpäiväntasauksen jälkeistä täysikuuta Jerusalemin meridiaanilla, mutta esitys hylättiin. Siten uuden kalenterin hyväksyneet kirkot ovat jatkaneet pääsiäisen viettämistä korjaamattoman juliaanisen kalenterin mukaan lukuun ottamatta Suomen kirkkoa, Viron apostolisen ortodoksisen kirkon joitakin seurakuntia ja eräitä Diasporadiasporaseurakuntia, jotka noudattavat pääsiäisen osalta gregoriaanista kalenteria.

HAP/JH