Kosmas Hymnografi
Ortodoksi.netista
Pyhittäjä Kosmas Hymnografi (tunnetaan myös nimillä Kosmas Maijulainen, Kosmas Maiulainen ja Kosmas Runoilija), Maiuman piispa oli kotoisin Jerusalemista. Hän syntyi 600-luvulla ja kasvoi vanhempiensa kuoleman jälkeen pyhittäjä Johannes Damaskolaisen (muistopv 4.12.) isän, rikkaan ylimyksen, Sergios Mansurin ottopoikana.
Elämänvaiheita
Yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa ja he molemmat saivat isän toimesta hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi ("hymnien kirjoittaja") tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen pyhän Sabbaksen luostariin täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, askeesilla ja rukouksella.
Ikonien vainojen (ikonoklasmin) aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman piispa. Paikkaa nimitettiin keisari Konstantinos Suuren aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi.
Pyhittäjä Kosmas kirjoitti myös oppineena proosakirjailijana kommentaareja pyhän Gregorios Nanzianzilaisen runoihin. Hän itse oli runojen suuri ihailija. He työskentelivät yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa myös kehittääkseen Oktoehosta.
Hän kuoli iäkkäänä, jättäen jälkeensä muiden muassa monia juhlapäivien syvällisiä ja hartaita sekä kielikuvaltaan rikkaita kanoneja. Kuolinvuodeksi on eri lähteissä arveltu joko vuotta 773 tai joissain lähteissä myös vuotta 794.
Hymnografin teoksia
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös "jumalallisen armon astioiksi" ja "kirkon loistoiksi". Hän on säveltänyt juhlallisia Lasaruksen lauantain ja Palmusunnuntain aamupalveluksen kanoneja sekä triodeja (kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua), joita veisataan Suuren viikon aikana sekä Kristuksen syntymäjuhlan ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän Gregorios Teologin Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen ortodoksisen kirkon liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun "Totisesti on kohtuullista", joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa liturgiassa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toinen, vanhempi osa, joka alkaa sanoin "Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..." on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä irmossi. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun ylienkeli Gabrielilta ja hän ilmitoi sen Athoksen munkeille.
Kosmaksen veisut olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimiinsä laitetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama nimi kuin tällä hymnisäveltäjällä.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia vuosittain lokakuun 12. päivänä. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: Kosmas Maiumalainen, Kosmas Jerusalemilainen, Kosmas Hagiopolites ("pyhäkaupukilainen"), Kosmas Melodisti.
Tropari ja kontakki
TROPARI:
Sama kuin tunnustajille Hypatiokselle ja Andreakselle.
KONTAKKI, 8 säv.:
Hyveiden kaunistama jumalaninnoittama autuas Kosmas,
kaunistettuasi lauluillasi Kristuksen seurakunnan Sinä olit sen kaunistus.
Rukoile Herraa, että Hän vapauttaisi kaikista vihollisen juonista meidät, jotka sinulle laulamme:
Iloise suuresti autuas isä.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Pyhä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa, ss. 174 - 175
Katso myös
- Pyhä Romanos Melodos