Sabbas Pyhitetty

Pyhittäjä Sabbas Pyhitetty syntyi vuonna 439 Kappadokian Kesareassa, Mutalaskan kylässä hurskaalle pariskunnalle Johannekselle ja Sofialle. Sabbaksen isä palveli armeijassa ja oli usein poissa kotoa. Kerran vanhempiensa jouduttua matkustamaan Aleksandriaan, he jättivät pienen viisivuotiaan Sabbaksen setänsä huollettavaksi. Pojan saavutettua kahdeksan vuoden iän, hän halusi mennä lähistöllä sijaitsevaan pyhän Flavianin luostariin, jossa lahjakas lapsi oppi pian lukemaan ja kirjoittamaan ja hänestä tuli myös Pyhien Kirjoitusten tuntija. Vanhemmat ja muut sukulaiset yrittivät saada Sabbaksen palaamaan maailmaan ja menemään naimisiin, mutta hän kieltäytyi tästä ja päätti ryhtyä munkiksi.

Munkiksi vihkiminen

Ennen munkiksi vihkimystään hän lähti igumenin siunauksella Jerusalemiin ja asui siellä kuuluisan vanhus Passrionin (muistopv. 1.8) luostarissa. Sieltä hän jatkoi matkaansa pyhän Euthymioksen (muistopv. 20.1.) luo ja pyysi päästä hänen oppilaakseen. Pyhä Euthymios ei kuitenkaan huolinut parratonta kilvoittelijaa oppilaakseen erämaaisien joukkoon, vaan lähetti hänet ensin pyhän Theoktistoksen luostariin, jossa hän pian saavutti elämänasenteensa ja nöyryytensä sekä palvelualttiutensa vuoksi lisänimen ”lapsivanhus”. Kun hän saavutti seitsemäntoista vuoden iän, vanhus Theioktistos vihki hänet munkiksi.

Erakkona

Theoktistoksen kuoltua vuonna 469 Sabbas meni viideksi vuodeksi erämaahan ja eli siellä erakkona ankarassa askeesissa ja jatkuvassa Jeesuksen rukouksessa. Usein suuren paaston aikaan hän kilvoitteli ja jalosti itseään hyveissä yhdessä pyhän Euthimioksen kanssa, jonka kuoleman (vuonna 473) jälkeen Sabbas vetäytyi pysyvästi erämaahan kilvoittelemaan lähelle pyhän Gerasimos Jordanialaisen (muistopv. 4.3.) luostaria.

Suuren lavran perustaminen

Neljän vuoden ankaran kilvoittelun jälkeen enkeli ohjasi Sabbaksen luolaan, joka sijaitsi rotkon reunalla Kidronin laaksossa. Siellä Sabbas kilvoitteli viisi vuotta, minkä jälkeen hän otti luokseen oppilaita ja perusti vuoden 478 tienoilla alueelle luostarin, jota alettiin nimittää lavraksi. Nimitys tarkoitti alun perin kilvoittelumuotoa, jossa munkit asuivat majoissaan samalla alueella ja kokoontuivat lauantaisin ja sunnuntaisin yhteiseen jumalanpalvelukseen ja yhteiselle aterialle.

Muitakin luostareita perustetaan

Luostari kasvoi ja vaurastui ja Sabbas vihittiin papiksi luostariin. Silti luostari pysyi hiljaisuuden tyyssijana. Hänen äitinsä muutti luostariin ja vihkiytyi ennen kuolemaansa nunnaksi. Perintörahat Sabbas käytti luostarin rakentamiseen. Lähistöllä olevalle Kastellionin kukkulalle perustettiin yhteiselämää noudattava kinobia-luostari kilvoittelussaan kokeneille munkeille. Vasta maailmasta luopuneille aloitteleville kilvoittelijoille perustettiin oma yhteisönsä lavran pohjoispuolelle. Munkkien valinnassa Sabbas oli tarkka. Nuoret tulokkaat hän lähetti saamaan ohjausta pyhän Theodosioksen luostariin.

Kirkon tehtävissä

Pyhittäjä Sabbas sai palvella kirkkoa monissa tehtävissä. Taistelu monofysiittien ja khalkedonialaisten ortodoksien välillä syveni skismaksi, jota selvittämässä oli myös pyhä Sabbas. Sabbas joutui myös usein matkustamaan Konstantinopoliin niin taloudellisissa asioissa kuin muissakin asioissa. Yli 90 vuoden iässä hän perusti vielä yhden luostarin ennen vetäytymistään Suureen lavraan. 94 vuoden iässä pyhittäjä Sabbas nukkui pois joulukuun 5. päivänä vuonna 532.

Kuolema

Hänet haudattiin Suureen lavraan, jossa hän oli viimeksi kilvoitellut. Pyhittäjän maatumattomat reliikit säilytettiin luostarissa aina ristiretkiin asti, jolloin ne roomalaiskatolilaiset ristiretkeläiset varastivat ne ja veivät Venetsiaan. Reliikit palautettiin vuonna 1965 takaisin omaan luostariin ja niiden äärellä tapahtuu jatkuvasti ihmeitä ja paranemisia.

Suuri lavra

Jerusalemin lähistöllä sijainnut pyhän Sabbaksen luostari muutettiin myöhemmin yhteiselämäluostariksi ja siitä on muodostunut yksi ortodoksisen maailman tärkeimmistä luostareista ja kaiken Palestiinan hengellisen elämän keskus. Luostarissa ovat kilvoitelleet useat kirkkomme pyhistä, Johannes Damaskolainen (muistopv. 4.12.), Kosmas Hymnografi (muistopv. 12.10.) ja Andreas Kreetalainen (muistopv. 4.7.) muiden muassa.

Jerusalemin typikon

Luostarissa laadittiin suuri ja merkittävä osa ortodoksisista jumalanpalvelusteksteistä ja luostarin tapa toimittaa jumalanpalveluksia levisi laajalle ortodoksiseen maailmaan. Nämä ohjeet tunnetaan yhä nimellä Jerusalemin typikon, jonka mukaan edelleenkin jumalanpalveluksia järjestetään.

Luostari autioitui ja raunioitui, mutta vuonna 1849 se rakennettiin uudestaan Venäjän hallituksen varoilla ja siitä muodostui nykyinen kreikkalaisortodoksisen kilvoituselämän keskus, joka tunnetaan myös armeniankielisellä nimellä Mar Saba.

Muistopäivä

Pyhittäjä Sabbas Pyhitetyn muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa vuosittain hänen kuolinpäivänään joulukuun 5. päivänä.

HAP