Pyhän Haudan veljestö
Ortodoksi.netista
Pyhän Haudan veljestö (veljeskunta) (Αδελφότης Αγιοταφιτική ή Ι. Κοινόν του Παναγίου Τάφου) on ortodoksinen luostariveljestö, joka on vuosisatojen ajan vartioinut ja suojannut kristittyjen pyhiä paikkoja Pyhällä maalla eli nykyisen Israelin alueella.
Pyhällä Haudalla tarkoitetaan tässä Jeesuksen hautakammiota, jota pidetään siis pyhänä paikkana.
Jerusalemin patriarkan hallinnossa
Veljestöä hallinnoi Jerusalemin (kreikkalais-ortodoksinen) kirkko (Πατριαρχείου Ιεροσολύμων) ja Jerusalemin (kreikkalais-ortodoksinen) patriarkka on Pyhän Haudan veljeskunnan päällikkö, presidentti, kuvernööri ja igumeni. Hänelle on tämän vuoksi annettukin juhlava arvonimi, joka kokonaisuudessaan on suomennettuna suunnilleen seuraava:
Hänen kaikkein jumalallisin autuutensa, Jerusalemin pyhän kaupungin ja koko Palestiinan, Syyrian, Arabian ja Jordan joen takaisen alueen, Galilean Kanaan ja pyhän Siionin patriarkka.
Veljeskunnan hallinnolliset virkailijat ovat patriarkaatin työntekijöitä ja veljeskuntaan kuuluu siis Jerusalemin patriarkaatin metropoliittoja, arkkipiispoja, piispoja, arkkimandriittoja, pappismunkkeja, munkkidiakoneja ja munkkeja.
Syntyhistoria
Veljestö on perimätiedon mukaan perustettu vuonna 313 eli samaan aikaan kun Milanon edikti allekirjoitettiin ja kristinusko laillistettiin Rooman valtakunnassa ja vuoteen 326, jolloin Bysantin keisari, pyhä Konstantinos ja hänen äitinsä pyhä Helena perustivat Pyhän Maan kirkon. Alkuaan veljeskunnan nimi oli Spoudaeoin veljeskunta (Τάγμα των Σπουδαίων) (Σπουδαίοι / spoudaeoi = ahkera, innokas, vakava) tai Kristuksen Pyhän Ylösnousemuksen spoudaeoi (Σπουδαίοι της Αγίας του Χριστού Αναστάσως).
Veljestö koostui tehtäväänsä vihitystä papistosta, jolle oli annettu tehtäväksi hoitaa ja säilyttää Pyhä Hauta ja muita pyhiä paikkoja Jerusalemissa. He erottuivat muista ennen kaikkea tavastaan noudattaa rukouksellista elämää ja sydämen rukousta. Samalla veljestön jäsenet tunnettiin hyveellisinä ja ahkerina kilvoittelijoina. Nykyisten tutkimusten mukaan he elivät askeettista elämää jo ennen vuotta 326 ja järjestäytyivät pyhän Helenan Pyhän kaupungin vierailun seurauksena. Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen mainitsee asiasta kirjoituksissaan.
Pyhät paikat
Pyhät paikat, joissa veljeskunta on vaikuttanut vuosisatojen aikana, ovat mm.:
- Pyhä Hauta
- Golgata
- pyhän Helenan havaitsema Pyhän Ristin löytöpaikka
(Nämä kolme kohdetta kuuluvat Pyhän Haudan yhteyteen)
- Kristuksen syntymän kirkko Betlehemissä
- Jumalanäidin hauta Getsemanessa
- Siiloa
- Taborin vuori
- Kristuksen kasteen paikka Jordanilla
- Nasaret, Jumalanäidin ilmestyksen paikka
- Genesaret
- Öljymäki
- Kristuksen ylösnousemuksen paikka
- Kaana
- Betseda
- Kapernaum
- Lasaruksen hauta Betaniassa ja
- Jaakobin kaivo Nablusissa.