Kreikkalaiskatolinen kirkko

Kreikkalaiskatoliset eli uniaatit eli bysanttilaiset katoliset ovat ortodoksista, itäistä eli bysanttilaista riitusta, liturgista perinnettä, ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia ja joiltain osin ortodoksista teologiaa sekä kanonista ja hengellistä perinnettä noudattavia roomalaiskatolisen kirkon jäseniä ja he ovat ehtoollisyhteydessä Rooman paavin ja roomalaiskatolisen kirkon kanssa. He eivät siis kuitenkaan kuulu ortodoksiseen kirkkoon eikä heillä ole ns. ehtoollisyhteyttä ortodoksien eikä siis ortodoksisen kirkon kanssa. Ortodoksinen kirkko pitää heitä skismaattisena kirkkona.

Laajassa merkityksessä katsottuna (nimikkeellä: Idän katoliset kirkot) tähän ryhmään kuuluvat:

• Bysanttilaista liturgiaa noudattavat kirkot
• Antiokialaista liturgiaa noudattavat kirkot
• Kaldealaista liturgiaa noudattavat kirkot
• Armenialaista liturgiaa noudattava kirkko
• Aleksandrialaista liturgiaa noudattavat kirkot

Osa näihin kirkkoihin kuuluvista paikallisista kirkoista saattaa kuitenkin olla lähempänä orientaaliortodoksista kirkkoa kuin ortodoksista kirkkoa.

Uniaatit

Uniaatit muistelevat liturgiassa ortodokseista poiketen Rooman paavia ja lukevat eräissä tapauksissa uskontunnustuksen filioque-lisäyksellä. He tunnustavat siis kirkossaan Rooman katolisen paavin ylivallan, vaikka heillä paikallisesti saattaakin olla oma patriarkka.

Uniaatteja on runsaammin Libanonissa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Moldovassa.

Uniaattikirkkoja syntyi 1500-1600-luvuilla erilaisista syistä. Venäjän luoteisosissa oli jouduttu 1300-luvulla roomalaiskatolisen Puola-Liettuan vallan alle ja jesuiittojen käännytystyön ja monien muiden syiden seurauksena vuonna 1596 tehtiin Brestissä unioni (mistä nimitys uniaatit johtuu), jossa osa nykyisten Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan alueen ortodoksisista hiippakunnista siirrettiin roomalaiskatolisen kirkon yhteyteen. Tästä ja muutamasta myöhemmästä unionista on peräisin pääjoukko nykyisiä uniaateista. Ukrainassa heitä on n. 5 miljoonaa, Romaniassa 2 miljoonaa ja lisäksi pienempiä ryhmiä ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Valko-Venäjällä, Slovakiassa, Puolassa, Venäjällä ja Kreikassa. Suomea lähin uniaattien seurakunta on Tallinnassa.

Konstantinopolin patriarkaatin heikkeneminen ottomaanien vallan alla 1600-luvulla synnytti myös tarvetta hakeutua suojaan kirkollisessakin mielessä ja silloin osa kirkoista hakeutui - osa tilapäisesti, osa pysyvästi - Rooman paavin suojelukseen. Moskovan patriarkaatin syntyminen ja tsaarin johtaman Venäjän kirkon valtapyrkimykset herättivät jo silloin pelkoa muissa ortodoksisissa kirkoissa ja lienevät myös olleet osallisena uniaattikirkkojen synnylle.

Bysanttilaista liturgiaa noudattavat kirkot

kirkko	asema	toiminta-alue
Albanian bysanttilaiskatolinen kirkko	apostolinen administraatiokunta	Albania
Bulgarian kreikkalaiskatolinen kirkko	apostolinen eksarkaatti	Bulgaria
Italialais-albanialainen katolinen kirkko	kaksi eparkiaa eli hiippakuntaa ja alueellinen apottikunta	Italia
Kreikan bysanttilaiskatolinen kirkko	kaksi apostolista eksarkaattia	Kreikka, Turkki
Križevcin eparkian bysanttilainen kirkko	eparkia ja apostolinen eksarkaatti	Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Serbia, Montenegro
Makedonian kreikkalaiskatolinen kirkko	apostolinen eksarkaatti	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
Melkiittiläis-kreikkalaiskatolinen kirkko	patriarkaatti	Syyria, Libanon, Jordania, Israel, Jerusalem, Brasilia, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Irak, Egypti, Sudan, Kuwait, Australia, Venezuela ja Argentiina
Romanian kirkko Rooman yhteydessä, kreikkalaiskatolinen	suurarkkipiispakunta	Romania, Yhdysvallat
Ruthenian katolinen kirkko	autonominen metropolia, eparkia ja apostolinen eksarkaatti	Yhdysvallat, Ukraina, Tšekki
Slovakian kreikkalaiskatolinen kirkko	kaksi eparkiaa ja apostolinen eksarkaatti	Slovakia, Kanada
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko	suurarkkipiispakunta	Ukraina, Puola, Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Australia, Saksa, Skandinavia, Ranska, Brasilia ja Argentiina
Unkarin kreikkalaiskatolinen kirkko	eparkia ja apostolinen eksarkaatti	Unkari
Valko-Venäjän kreikkalaiskatolinen kirkko	ei hallintoa tällä hetkellä	Valko-Venäjä
Venäjän bysanttilaiskatolinen kirkko	kaksi apostolista eksarkaattia, joilla ei ole julkista hallintoa	ympäri maailmaa 20 seurakuntaa ja yhteisöä, joista viisi Venäjällä

Suomessa on toiminut bysanttilaisen riituksen kappeli Espoon ekumeenisessa keskuksessa, missä isä Robert de Caluwé vietti kreikkalaiskatolista liturgiaa ja opetti ikonimaalausta sekä vastaanotti vieraita.

Antiokialaista liturgiaa noudattavat kirkot

kirkko	asema	toiminta-alue
Maroniittikirkko	patriarkaatti	Libanon, Kypros, Jordania, Israel, Palestiina, Egypti, Syyria, Argentiina, Brasilia, Yhdysvallat, Australia, Kanada, Meksiko
Syyrialais-malankarilainen katolinen kirkko	suurarkkipiispakunta	Intia, Yhdysvallat
Syyrian katolinen kirkko	patriarkaatti	Libanon, Irak, Jordania, Kuwait, Palestiina, Egypti, Sudan, Syyria, Turkki, Yhdysvallat, Kanada, Venezuela

Kaldealaista liturgiaa noudattavat kirkot

kirkko	asema	toiminta-alue
Kaldealaiskatolinen kirkko	patriarkaatti	Irak, Iran, Libanon, Egypti, Syyria, Turkki, Yhdysvallat
Syyrialais-malabarilainen katolinen kirkko	suurarkkipiispakunta	Intia, Yhdysvallat

Armenialaista liturgiaa noudattava kirkko

kirkko	asema	toiminta-alue
Armenian katolinen kirkko	patriarkaatti	ibanon, Iran, Irak, Egypti, Syyria, Turkki, Palestiina, Ukraina, Ranska, Kreikka, Latinalainen Amerikka, Argentiina, Romania, Yhdysvallat, Kanada, Itä-Eurooppa

Aleksandrialaista liturgiaa noudattavat kirkot

kirkko	asema	toiminta-alue
Etiopian katolinen kirkko	metropolia	Etiopia, Eritrea
Koptilaiskatolinen kirkko	patriarkaatti	Egypti

Suomen kreikkalaiskatolinen kirkko

Nimitystä kreikkalaiskatolinen kirkko käytettiin virheellisesti myös Suomen ortodoksisen kirkon nimessä pitkälle 1900-luvun puolenvälin tienoille asti. Syynä tähän lienee osaltaan ollut se, ettei suomeksi ollut käännetty suurta osaa ortodoksisita termeistä ja suomalaisten ortodoksien "kirkollinen identiteetti" ei ollut tuolloinkaan vielä kovin vahva ja kehittynyt. Myös ortodoksinen tietous oli rajoittunutta (pääasiassa papistoon) ja suuri osa tavallisesta kansasta ei tuntenut kuin tärkeimmät kirkon riittiin liittyvät asiat ja termit. Suomessa ei ollut korkeampaa ortodoksista teologian opetusta, ainoana ortodoksisena oppilaitoksena toimi pitkään ortodoksinen pappisseminaari.