Ignatios Bulgarialainen
Ortodoksi.netista
Pyhittäjä uusmarttyyri Ignatios Bulgarialainen syntyi Eski Zagorassa Trnovon alueella Bulgariassa ja sai kasteessa nimen Johannes. Hänen ollessaan nuori, hänen isänsä Georghe ja äitinsä Maria muuttivat Filippopolikseen ja laittoivat Johanneksen kouluun.
Vaikka Johannes pärjäsi hyvin koulussa, hän kaipasi luostariin ja meni Rilan luostariin, jossa hänelle nimitettin ohjaajavanhus. Tämän kanssa Johannes vietti kuusi vuotta.
Pako Bulgariasta
Niihin aikoihin serbit kapinoivat ottomaanien hallintoa vastaan. Johannesksen isä kutsuttiin johtamaan ottomaanien sotilasosastoa, mutta hän kieltäytyi, koska ei halunnut taistella kristittyjä vastaan. Muslimit hyökkäsivät Johannesksen isää vastaan ja mestasivat hänet. Myös hänen äitiään ja siskoaan vastaan hyökättiin ja heidät pakotettiin kääntymään islamiin.
Johannes pakeni ja asui vanhan ortodoksirouvan luona. Kun hänen äitinsä ja siskonsa saivat selville, missä hän oli, he kertoivat tämän muslimeille. Lähetetyt vangitsijat eivät kuitenkaan tunnistaneet Johannesta ja vanha rouva auttoi häntä pakenemaan Bukarestiin, jossa hän tapasi pyhän Euthymioksen, joka myös tuli kokemaan marttyyrikuoleman.
Johannes ei halunnut viipyä Bukarestissa ja lähti Athokselle. Hän poikkesi matkalla Soumlan kylässä, jossa hän tapasi jälleen ystävänsä isä Euthymioksen. Kuultuaan, että Euthymios oli kieltänyt Kristuksen ja kääntynyt muslimiksi, Johannes tuli surulliseksi. Johannes lähti kälästä, mutta ei ehtinyt kovin kauas, kun muslimisotilaat pysäyttivät hänet ja takavarikoivat hänen omaisuutensa, sekä vaativat häntä kääntymään islamiin. Peloissaan Johannes kertoi, että hän tekisi niin ja sotilaat päästivät hänet menemään.
Johannes saapui Eski Zagoran kylään, missän hän tapasi athoslaisen munkin Grigoriun luostarista. He matkustivat Athokselle yhdessä ja Johannes asettui pyhän Annan skiittaan. Siellä Johannes tapasi isä Basileioksen.
Tie munkiksi ja marttyyriksi
Eräänä päivänä Johannes ja Basileios matkasivat Thessalonikiin. Kun he olivat siellä munkit Daavid ja Euthymios Demetsanalaiset kärsivät marttyyrikuoleman. Johannes halusi myös marttyyriksi, mutta Basileios pyysi häntä siirtämään aikomustaan ja niin he palasivat Athokselle. Pian tämän jälkeen Basileios kuoli.
Johannes halusi marttyyriksi, kun hän kuuli pyhän Annan skiitassa munkki Euthymioksen marttyyrikuolemasta. Johannes laitettiin vanhus Akakioksen hengellisen ohjauksen alaiseksi, joka määräsi Johannekselle rukousta, hartaudenharjoitusta ja Evankeliumin lukemista.
Johannes vihittiin munkkeuteen ja sai nimen Ignatios. Hän meni Konstantinopoliin ja pukeutui muslimin kaapuun ja meni kadin juttusille. Hän kertoi kadille, että uskoi Kristukseen ja että hän oli nuorempana luvannut kääntyä muslimiksi, mutta nyt hän heitti turbaaninsa kadin jalkoihin ja kertoi, ettei koskaan luopuisi Kristuksesta.
Kadi luuli Ignatiosta hulluksi ja varoitti häntä kidutuksista ennen kuolemaa, jos hän ei tulisi järkiinsä. Kadi myös sanoi, että jos Ignatios syleilisi islamia, hän saisi rikkauksia ja heidän suuren kunnioituksensa. Ignatios ei tietenkään hyväksynyt rikkauksia, vaan kertoi, että oli tullut hänen luokseen siksi, että saisi kuolla kristuksen tähden.
Pyhä Ignatios kutsui Muhammedia "vääräksi profeetaksi ja helvetin opettajaksi ja saatanan ystäväksi". Sitten hän kutsui muslimeja uskomaan Kristukseen, ainoaan oikeaan Jumalaan.
Kadi tuli niin vihaiseksi, ettei pystynyt puhumaan. Hän viittasi palvelijoitaan viemään Ignatioksen pois huoneesta. Ignatios kääntyi ja löi palvelijaa. Sitten hän polvistui kadin edessä ja pyysi tätä mestaamaan hänet heti. Muut palvelijat tulivat kuitenkin huoneeseen ja veivät hänet vankilaan.
Myöhemmin Ignatios tuotiin kadin kuulusteltavaksi. Kadi määräsi Ignatioksen hirtetäväksi ja hänet vietiin Daktyloportaan suoritusta varten. Hän kuoli 8.10.1814. Hänen ruumiinsa roikkui kolme päivää, kunnes muutama kristitty maksoi ruumiista ja vei sen Proten saarelle haudattavaksi.
Ignatios Bulgarialaisen muistopäivä on 8.10. Häntä muistellaan myös 1.5. yhdessä pyhien Akakioksen ja Euthymioksen kanssa. Pyhän Ignatioksen päätä säilytetään pyhän Panteleimonin luostarissa Athoksella.