Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset / OSA III

Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset / OSA III

III VIGILIA

SUNNUNTAIN JA JUHLAPÄIVIEN AATTOILLAN JUMALANPALVELUS

1. Mitä vigilia on
   
2. Vigilian kokoonpano

• • Ehtoopalvelus
  • Aamupalvelus
  • Ensimmäinen hetki

---

1. Mitä vigilia on

Vigiliaksi sanottiin Jerusalemin alkuseurakunnassa pääsiäisenä pidettyä koko yön kestänyttä jumalanpalvelusta. Myös joulun ja teofaniajuhian aattoina pidettiin samantapaisia koko yön kestäneitä jumalanpalveluksia, jotka aina päättyivät Herran Ehtoollisen viettoon.

Vainojen aikana varsinkin Rooman seurakunnissa tuli tavaksi kokoontua katakombeihin myös sunnuntain vastaisena yönä ja pitää koko yön kestäneitä juhlapalveluksia. Nimi vigilia onkin suomeksi kokoöinen juhlapalvelus.

Paitsi juhlapäivinä pidettiin vigilioita myös marttyyrien muisto- ja hautauspäivinä, silloinkin liittyi Ehtoollisen vietto jumalanpalvelukseen.

Näitten muinaisten vigilioitten sisältö oli seuraava:

• alussa laulettiin psalmeja ja hymnejä,
• kiitettiin kuluneesta päivästä,
• ylistettiin taivaallisen valkeuden antajaa Kristusta sekä
• luettiin kohtia vanhasta testamentista.

Edellä mainittu osa päättyi rakkauden ateriaan eli agapeen.

• Aterian jälkeen kokoonnuttiin jälleen alttarin eteen ja ylistettiin Herraa alkavan päivän johdosta.
• Jumalanpalvelus päättyi yhteiseen Ehtoolliseen.

Rukouksia ja veisuja usein improvisoitiin, ts. sepitettiin paikan päällä. Jumalanpalvelusjärjestyskin oli varsin vaihteleva.

Vainoajan päättymisen jälkeen tapahtui vähitellen liturgian itsenäistyminen. Siitä tuli päiväjumalanpalvelus. Luostareissa taas tapahtui kirkollisen vuorokauden jakaantuminen, mikä ensisijaisesti palveli psalttarin päivittäin tapahtuvaa lukemista ja laulamista. Kirkkovuoden lopullinen järjestäytyminen vaikutti omalta osaltaan vigilian kehitykseen. Kehitystä jatkui aina 1300-luvulle asti.

Vigiliajumalanpalveluksen toimitusmuoto, jota noudatetaan maamme ortodoksisissa seurakunnissa, on peräisin Jerusalemin seurakunnasta ja kulkeutui meille Venäjän ortodoksisen kirkon kautta, missä se vakiintui 1600-luvulla.

Muistona ajasta, jolloin vigilia ja liturgia muodostivat yhden kokonaisuuden, on säilynyt tapa aloittaa pääsiaisyön jumalanpalvelus keskiyöllä erityisellä puoliyöpalveluksella ja aamupalveluksella, joka jatkuu liturgiana, päättyen varhain aamulla.

Muita muistomerkkejä samalta ajalta ovat esim. ennenpyhitettyjen lahjain liturgia, joka alkaa aina ehtoopalveluksella ja jatkuu ehtoollispalveluksella.

Myös Vapahtajan syntymäjuhlana ja loppiaisena (Herran kasteen päivänä) tai näitten juhlien aattoina sekä suurena torstaina ja lauantaina ja joskus Neitsyt Marian ilmestyspäivänä toimitettavat liturgiat alkavat ehtoopalveluksella.

2. Vigilian kokoonpano

Aattoillan jumalanpalvelus toimii ikään kuin siltana kuluneen vuorokauden ja alkavan uuden vuorokauden välillä. Se valmistaa uskovaiset pyhää liturgiaa ja Ehtoollisen sakramenttia varten. Kun liturgiassa on vain muutamia kirkkovuoden tapahtumiin liittyviä kirkkoveisuja, niin vigiliassa juuri nämä vaihtuvat veisut ovat vallitsevia. Tällä tavalla valaistaan viikonpäivän ja kirkkovuoden tapahtuma tai juhla monelta eri näkökannalta, mihin liturgiassa ei ole tilaisuutta. Kuitenkin nämä vaihtuvat veisut on sijoitettu muuttumattomaan runkoon eli kaavaan. Vigilian muuttumattoman kaavan muodostavat yhdeksi kokonaisuudeksi niveltyneet ehtoopalvelus, aamupalvelus ja ensimmäinen hetki.

Ehtoopalvelus

Ensimmäinen osa

Vigilian ensimmäinen osa – ehtoopalvelus – kertoo meille

• maailman luomisesta,
• syntiinlankeemuksesta ja
• ihmiskunnan kauan kestäneestä Vapahtajan ja Lunastajan odotuksesta.

Tämä tapahtuu seuraavasti:

Kuninkaan oven avaaminen ja suitsutus alttarissa

Kuninkaan oven avaaminen ja suitsutus alttarissa. Avattuaan kuninkaan oven pappi hiljaisuuden vallitessa suitsuttaa ensin ristinmuotoisesti alttaripöydän ympärillä, sitten koko alttarissa ja asettuu alttaripöydän eteen. Tällä toimituksella kuvataan 1.Moos.1:1-2 selostettua tilaa, maailman kaikkeudessa vallinnutta hiljaisuutta ja Pyhän Hengen elävöittävää toimintaa vielä elottomassa aineessa. Ristinmuotoinen suitsuttaminen viittaa siihen, että maailma lunastettiin Jeesuksen ristin kautta.

Alkusiunaus, luomispsalmi ja suitsutus, koko kirkossa

Vigilian alkusiunaus on juhlava: "Kunnia olkoon pyhälle, yksiolennolliselle, eläväksitekevälle ja jakaantumattomalle Kolminaisuudelle..." Alkusiunauksessa viitataan kolmiyhteisen Jumalan kolmen Persoonan mukanaolosta maailman luomisessa. Alkusiunausta seuraava nelinkertainen kehotus kumartua Kristuksen, Jumalamme ja Kuninkaamme eteen viittaa siihen, että maailma on Jeesuksen lunastama.

Välittömästi em. kehotuksen jälkeen kuoro veisaa alkupsalmin eli luomispsalmin (Ps. 104) Psalmissa kerrotaan maailman luomisesta ja kaiken luodun tarkoituksenmukaisuudesta. Psalmin aikana pappi suitsuttaa solealla ja koko kirkossa kuvaten tällä toimituksella ihmisen välitöntä kanssakäymistä Jumalan kanssa ennen syntiinlankeemusta (1.Moos.2.luku).

Kuninkaan oven sulkeminen, ehtoorukoukset, suuri ektenia

Suitsuttamisen jälkeen pappi sulkee kuninkaan oven, tulee alttarista solealle ja lukee salaisesti seitsemän ehtoorukousta. Tällä toimituksella kuvataan syntiinlankeemusta ja paratiisin oven sulkemista sekä ihmisen katumusta.

Kuvaten katuvaa ihmistä ja samalla myös katuvalle ihmiselle luvattua Vapahtajaa ja välimiestä, pappi koko kirkkokansan puolesta tuo esille syntisen ihmisen avuttomuuden ja anoo johdatusta oikealle tielle. Rukoukset on kirjoittanut p. Basileios Suuri.
"Ohjaa meitä Sinun tiellesi, että vaeltaisimme Sinun totuudessasi",
"Herra, älä rankaise meitä vihassasi..."
"Muista meitä syntisiä, kun me Sinun pyhää nimeäsi avuksemme huudamme…",
"Anna meille osallisuus ja perintö niiden joukossa, jotka pelkäävät Sinua totuudessa ja pitävät Sinun käskysi…",
"Varjele elämämme pahuuden juonilta…”
"Ohjaa meidän rukouksemme niin, että se olisi otollinen Sinun kasvojesi edessä…",
"Pue meidät valkeuden sota-asuun ja pelasta meidät yön kauhuista…”

Näitä ajatuksia jatkaa luomispsalmin laulamisen jälkeen lausuttava suuri ektenia, sillä syntiinlankeemus toi mukanaan kaikki ne tarpeet ja puutteet, joitten poistamista ekteniassa anotaan.

Ensimmäinen katisma: Autuas se mies

Psalmeilla on tärkeä asema ortodoksisessa jumalanpalveluksessa. Niitä lauletaan joko kokonaisina tai jakeittain, mutta myös luetaan. Luostareissa psalttarin lukeminen ehtoo- ja aamupalveluksessa noudattaa määrättyä järjestystä. Sitä varten psalttari on jaettu 20 lukujaksoon eli katismaan. Jokaiseen katismaan kuuluu 6-8 psalmia. Vain 119. psalmi pituutensa vuoksi muodostaa yhden katisman.

Sunnuntain aattona ja suurten juhlien aattoina on ehtoopalveluksessa määrätty ensimmäinen katisma eli psalmit 1-8 laulettavaksi lukemisen asemesta. Tämä siksi, koska varsinkin psalmeissa 1, 2 ja 3 kuvataan Jeesuksen Kristuksen maallinen elämä ja Hänen voittonsa pahuuden voimista. Hän oli se mies, joka toteutti Jumalan lupauksen käärmeen pään, so. synnin murskaamisesta (1.Moos.3:14-15). Siksi jokaisen lauletun jakeen jälkeen lauletaan kolmesti "Halleluja" - kiittäkää Herraa.

Ehtoopalveluksen ensimmäinen osa päättyy pieneen ekteniaan.

Toinen osa

KESKEN