Kirkko politiikan syleilyssä (väitöskirja)

Kirjan kansi

Juha Riikonen: Kirkko politiikan syleilyssä – Suomen ortodoksisen arkkihiippakunnan ja Moskovan patriarkaatin välinen kanoninen erimielisyys 1945-1957

ISBN 978-952-458-987-1

Julkaisija ja kustantaja: Joensuun yliopisto

Julkaisuajankohta: 2007

Sivumäärä: 370 sivua

Koko: 250 mm x 175 mm

Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen

Kirjan takakannen teksti:

Vieraillessaan Suomessa 1945 Leningradin metropoliitta Grigori toi yllättävän viestin Moskovasta: Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon oli viipymättä palattava Moskovan patriarkaatin kanoniseen alaisuuteen, josta se oli eronnut 1923 ja liittynyt Konstantinopolin Ekumeeniseen patriarkaattiin.

Parantaakseen ortodoksien yhteiskunnallista asemaa sodanjälkeisessä Suomessa kirkollishallitus oli valmis kehittämään suhteita Venäjän kirkkoon, mutta päätös Moskovan patriarkaattiin liittymisestä lykkääntyi. Hanke värittyi poliittisesti, ja Suomessa sen vastustus kasvoi. Suomen ja Venäjän kirkkojen välille kehkeytyi pitkä kiista, joka kärjistyi, kun liitoshankkeesta tuli pelinappula Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa. Väitöstutkimuksessaan Juha Riikonen arvioi Moskovan patriarkaatin ja muiden osapuolien vaikuttimia, toimintaa ja osuutta kiistassa.

1950-luvun alussa poliittinen ilmapiiri lientyi. Suomessa alettiin arvostella avoimesti Venäjän kirkon painostuspolitiikkaa, joka palveli neuvostovaltion etuja. Ratkaisut kanonisesta asemastaan ja suhteestaan Ekumeeniseen patriarkaattiin Suomen ortodoksinen kirkko joutui tekemään aikana, jolloin Konstantinopoli pyrki nousemaan kirkkopoliittiseksi vastavoimaksi Moskovalle.

Sisällysluettelo

• Abstract
• ESIPUHE
• 1 I JOHDANTO
  • A Kirkkokunnan kanoninen yhteys Konstantinopolin patriarkaattiin 1923-1945
  • B Tutkimustehtävä
    • 1. Tehtävän asettelu ja rajaukset
    • 2. Aiempi tutkimus
    • 3. Lähteet
• II KANONISTA UUDELLEENARVIOINTIA EDELTÄNEIDEN VUOSIEN PERINTÖ 1920-1945
  • A Moskovan patriarkaatti Neuvostoliiton voittokulussa
    • 1. Neuvostoliiton Venäjän ortodoksiselle kirkolle asettamat tehtävät yhteiskunnallisen aseman parantuessa 1939-1948
    • 2. Viron ortodoksisen kirkkokunnan kanoninen asema muuttuu1940-1945
  • B Yhteinen kirkollinen perintö liittää Valamon Moskovan patriarkaatin tavoitteisiin
    • 1. Valamo tähyää itään kirkkokunnan kansallistamisen vuosina
    • 2. Valamon igumeni Hariton valaa luottamusta Moskovan patriarkaatiin 1930-luvulla
    • 3. Luostarioppositio pyytää Valamon liittämistä Moskovan patriarkaattiin marraskuussa 1944
  • C Ystävyystoiminta Neuvostoliiton kanssa laajentuu kirkkosuhteisiin keväällä 1945
    • 1. Neuvostoliiton uusi uskontopolitiikka kutsuna yhteistyöhön
    • 2. Petter Nortamo nousee Moskovan patriarkaatin luottomieheksi
    • 3. Pappismunkki Johannes loikkaa Neuvostoliittoon
    • 4. Aleksi Perolan toimet arkkipiispakunnan Venäjä-suhteiden parantamiseksi
    • 5. Igumeni Hariton valmistaa tietä paluulle "äitikirkon helmaan"
    • 6. Arkkipiispa Herman tukee patriarkka Aleksein tavoitteita touko—kesäkuussa 1945
    • 7. Kysymys luottamuksen palauttamisen keinoista kirkkojen välille
• III PAINOSTUSTA, POLITIKOINTIA JA TAKTIKOINTIA KIRKKOKUNNAN "VAARAN VUOSINA" 1945-1946
  • A Moskovan patriarkaatti vaatii Suomen ortodoksista kirkkoa yhteyteensä
    • 1. Neuvostoliiton lähetystö tukee kirkkoneuvotteluja syys—lokakuussa 1945
    • 2. Metropoliitta Grigorin syytökset kirkkokunnan suomalaistamisesta
    • 3. Kirkolliset ja poliittiset tavoitteet yhdistyvät Venäjän kirkon vaatimuksissa
    • 4. Arkkipiispa Hermanin myönnytykset, varaukset ja epäilyt
    • 5. Miesluostarit liittyvät Moskovan patriarkaattiin arkkipiispan lupausten mukaisesti
    • 6. Metropoliitta Grigorin toimet yhdistävät ja hajottavat
    • 7. Moskovan patriarkaatti vahvistaa asemiaan Helsingissä
    • 8. Venäjän kirkon asemaa ja toimia kaunistellaan julkisuudelle
    • 9. Sisäministeri Leino painostaa lehdistösensuurilla
  • B Painostus aiheuttaa vastustusta
    • 1. Suomen äärivasemmisto käyttää arvovaltaansa Moskovan puolesta
    • 2. Leinon sensuurimääräys saa liitoksen vastustajat liikkeelle
    • 3. Simo Härkönen hakee tukea eduskuntaryhmiltä ja Konstantinopolin patriarkaatilta
    • 4. Patriarkka Aleksein sanelupolitiikka lamaannuttaa suomalaisten liittymisinnon
    • 5. Päivälehdet vastaavat Nortamon hyökkäyksiin avoimella julkaisupolitiikalla
    • 6. Nortamon toimet saavat kirkollishallituksen kääntymään Konstantinopolin patriarkaatin puoleen
    • 7. Konstantinopoli ottaa roolin kiistassa
    • 8. Kirkollishallituksen ja miesluostareiden suhteet kiristyvät
  • C Suomalaisdiplomaatit jatkavat painostusta Moskovassa kesäkuusta marraskuuhun 1946
    • 1. Olli Bergman aloittaa liittymisneuvottelut patriarkka Aleksein kanssa
    • 2. Kirkkokuntaa houkutellaan liitokseen uudella ajanlaskulla
    • 3. Kirkollishallituksen päätöksentekoa ohjaillaan Moskovasta
    • 4. Neuvottelumatkalle Moskovaan lähtevien valintakysymys
    • 5. Maailmalta kantautuneet uutiset ja Moskovan kiristyspolitiikka kasvattavat suomalaisten epäilyksiä
    • 6. Lähettiläs Sundström vaatii Suomen piispoja sitoutumaan Moskovan vaatimuksiin
  • D Epäluottamus Moskovaa kohtaan kirkkoliitoksen esteeksi
    • 1. Neuvottelumatkan tarkoitus selviää - Ryttyläinen ja Kontkanen kieltäytyvät lähtemästä Moskovaan
    • 2. Ranskan ortodoksien kirkkopoliittisesta tilanteesta tulee vertailukohta suomalaisille
    • 3. Suunnanmuutos kirkkosuhteissa - arkkipiispa kääntyy Kontantinopolin puoleen
    • 4. Arkkipiispan järjestämä mielipidemittaus aiheuttaa vastahyökkäyksen vasemmalta
    • 5. Hiljainen kausi liitoshankkeessa alkaa
• IV KIISTAN KANSAINVÄLISET ULOTTUVUUDET VAHVISTUVAT ENNEN VUODEN 1950 KIRKOLLISKOKOUSTA
  • A Patriarkaatit aktivoituvat kiistassa uudelleen
    • 1. Konstantinopolin patriarkaatin merkitystä kiistassa arvioidaan
    • 2. Kansainväliset uutiset Aamun Koiton vaikutuskeinona
    • 3. Moskovan ja Konstantinopolin väittely kanonien tulkinnasta alkaa
    • 4. Kanonisti Troitski vaatii Suomen ortodoksista kirkkoa takaisin Moskovan yhteyteen
    • 5. Ekumeenisen patriarkaatin edustajat vastaavat Troitskille
  • B Moskova korottaa panoksiaan kylmän sodan kynnyksellä 1948
    • 1. Moskova yrittää lisätä vaikutusvaltaansa tarjoamalla autokefaliaa
    • 2. Suomen poliittiset linjanvedot sallivat autokefaliakysymyksen jäädyttämisen
    • 3. Kirkolliskokousta siirretään jälleen
    • 4. Jeronim igumeniksi syksyllä 1948 - kirkkokunnan yhteys Valamoon heikkenee
  • C Konstantinopolin patriarkaatti vahvistaa kansainvälistä asemaansa Moskovan vastapainoksi 1948-1949
    • 1. Patriarkka Maximos torjuu väitteet kanonisten suhteiden väliaikaisuudesta
    • 2, Antti Inkinen ryhtyy puolustamaan Ekumeenisen patriarkaatin kanonisia näkemyksiä
    • 3. Uusi patriarkka Athenagoras soveltaa "Trumanin oppia" Moskovan patriarkaattiin
  • D Kauan odotettu kirkolliskokous kokoontuu elokuussa 1950
    • 1. Tärkeimpänä asiana kirkkokunnan jälleenrakentaminen
    • 2 Metropoliitta Grigori kieltää munkkiedustajia osallistumasta kokoukseen
    • 3. Kirkolliskokouksen päätöksentekoa ohjaillaan asiakirjoja pimittämällä
• V MOSKOVA-VASTAISELLA LINJALLA 1950-1957
  • A Pitkittynyt kiista vahvistaa suomalaisuuden ja venäläisyyden vastakkainasettelua
    • 1. Luostareita koskevat kysymykset politisoituvat
    • 2. Suhteita muihin ortodoksisiin kirkkoihin kehitetään - yhteys Venäjän kirkkoon heikkenee entisestään
    • 3. Neuvostoliittolaisten pappien luostaritarkastuksista epäluuloa keväällä 1952
    • 4. Inkinen vaatii miesluostareita lakkautettaviksi
    • 5. Kirkollishallitus yhtyy Inkisen vaatimuksiin
    • 6. Luostarit puolustautuvat
  • B Politikointi kiihtyy liitoskysymyksessä 1953-1954
    • 1. Metropoliitta Nikolain vierailu herättää epäilyt uuden hiippakunnan perustamisesta kesällä 1953
    • 2. Paavo Kontkanen aloittaa "yksityiset neuvottelut" sovun saavuttamiseksi
    • 3. Inkinen tiedottaa Kreikan lähettiläälle arkkipiispa Hermanin uskollisuudesta Ekumeeniselle patriarkaatille
    • 4. Viron pakolaiskirkko pyytää arkkipiispa Hermania johtajakseen tammikuussa 1954
    • 5. Herman syyttää Moskovaa ja piispa Mihailia - poliitikot säikähtävät
    • 6. Laaja vastustus piispa Mihailia kohtaan saa hänet jättämään asemapaikkansa Helsingissä
    • 7. Moskovan patriarkaattia aletaan arvostella jyrkin sanoin
    • 8. Suomalaiset ystävyysmatkalla Neuvostoliitossa kesällä 1954
  • C Ystävyyspolitiikka valmistaa tietä lopullisille päätöksille
    • 1. Kirkolliskokousta evästetään Ekumeenisen patriarkaatin myöntyvyyspolitiikalla
    • 2. Luostarikysyrnys halutaan ratkaista yhteisymmäryksessä Moskovan patriarkaatin kanssa
    • 3. Dimitri Tarvasaho vaatii kirkkokunnan julistamista autokefaaliseksi
    • 4. Paavalin piispavihkimyksen kanonisuutta arvioidaan
    • 5. Arkkipiispa Hermanilta myötätuntoa Konstantinopolille
    • 6. Suomalaiset innoissaan metropoliitta Nikolain ystävyyspolitiikasta
    • 7. Kirkkokunnan kanoninen asema tunnustetaan Moskovassa
    • 8. Arkkipiispa arvostelee Moskovan patriarkaattia kirkkokunnan juhlissa marraskuussa 1958
    • 9. Yksityisestä seurakunnasta tehdään Moskovalle kuuliainen - Suojelupoliisi seuraa tilannetta
    • 10 Kanonisen kiistan viimeinen näytös: munkkeja muuttaa Neuvostoliittoon
• VI LOPPUKATSAUS
  • KIRJOITUSASUT
  • LIITTEET
    • Liite 1. "Konstantinopolin ekumenisen patriarkan antama 'Tomos '-niminen asiakirja Suomen Ortodoksisesta Arkkipiispakunnasta
    • Liite 2. Toisen ekumeenisen synodin (Konstantinopoli 381) toinen sääntö
    • Liite 3. Kolmannen ekumeenisen synodin (Efeso 431) kahdeksas sääntö
    • Liite 4. Neljännen ekumeenisen synodin (Kalkedon 451) 28. sääntö
    • Liite 5. Arkkipiispa Hermanin kirkkokunnalle tekemä mielipidekysely liittymisestä Moskovan patriarkaattiin
  • LYHENTEET
• LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
  • • Painamattomat lähteet
    • Painetut lähteet ja lähdejulkaisut
    • Sanoma-ja aikakauslehdet
    • Kirjallisuus
    • Haastattelut
  • SUMMARY
  • РЕЗЮМЕ
  • HENKILÖ- JA ASIAHAKEMISTO

Katso myös

• Juha Riikonen: Arkkipiispa Paavali – esipaimen ja jälleenrakentaja
• Juha Riikonen: Suomen ja Venäjän kirkkokiista vv. 1945–1957