Toiminnot

Bysanttilainen ajattelu (kirja)

Ortodoksi.netista

Kirjan kansi
Konstantinos Kavarnos: Bysanttilainen ajattelu
Suomentanut: Petri Piiroinen
Alkuteos: Byzantine thought and art
ISBN 951-95895-5-4
Julkaisija ja kustantaja: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry
Julkaisuvuosi: 1986
Sivumäärä: 104 sivua
Koko: 190 x 115 mm
Sidos: sidottu / pehmytkantinen

Kirjan kustantajan esittelyteksti:

Esillä olevaa teosta voi suositella sille, joka on kiinnostunut idän kirkon bysanttilaisesta kulttuuripohjasta, mutta erikoisen antoisa se on kenelle tahansa lukijalle, jolle hengellisen elämän ilmiöt ovat tärkeitä.

Kirjan alkusivujen jälkeen lukijalle selviää, että puhuessaan filosofiasta bysanttilaiset isät eivät tarkoittaneet sillä vain "ulkoista", maallista tietoa, vaan antoivat etusijan "sisäiselle" eli hengelliselle tiedolle ja viisaudelle. Kristillinen usko on todellinen filosofia, koska sen on ilmoittanut Jumala, Viisaus itse.

"Elävästä uskosta syntyy nöyryys, nöyryydestä kasvaa rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin; ja rakkauden avulla me menestymme tiedossa" (s. 42).

Tässä tarkoitettu tieto tulee mahdolliseksi sitä mukaa kuin ihminen puhdistuu himoista ja oppii tuntemaan itsensä. Tässä häntä opastaa omatunto, jolle sielun voimalle on kirjassa omistettu oma lukunsa.

Filokaliaa käsittelevässä loppuluvussa ihmisen sielun voimia eritellään edelleen.

"Vapaa valinta on pelastuksen alku" (s. 75).

Ihmisen tulee tehdä vapaan tahtonsa mukaisesti aloite, ja Jumalan armo tulee avuksi.

"Mielen henkisen kyvyn korkein muoto on puhdas rukous" (s. 74).

Jeesuksen rukouksen harjoittaminen kuuluu kaikille kristityille. Sitä on kuitenkin mahdotonta harjoittaa oikein ilman opastavaa teosta ja kokenutta opettajaa. Filokalia on kirjoitettu erikoisissa olosuhteissa eläville munkeille. Siksi se ei semmoisenaan sovi vasta-alkajan rukouksen oppaaksi. Suomalainen lukija voi hakea turvallisempaa opastusta Jeesuksen rukous -nimisestä kirjasta.

Prof. Kavarnoksen hienossa teoksessa ihmisen edistyminen rukouskilvoituksessa on esitetty yhtäjaksoisesti aina "kirkastumiseen" ja jumalallisen valon näkemiseen eli teoosiin, jumalallistumiseen, saakka. Meidän vasta-alkajien on syytä muistaa oma tilamme ja ottaa huomioon, että esim. se lämpö, joka rukouksen ensimmäisenä "tuloksena" kirjassa mainitaan, ei ole välttämättä erikoista Jumalan armon vaikutusta vaan se saattaa olla rukouksen toistamisesta johtuvaa luonnollista lämpöä, kuten piispa Feofan selittää.

Niin hyödyllinen kuin prof. Konstantinos Kavarnoksen kirja onkin kaikkien lukea, saattaa se panna jonkun lukijan huokaisemaan: Jos tällainen on kristillinen täydellisyys, niin kuka näin ollen voi pelastua! Tähän voimme vastata skeemaigumeni Johanneksen opetuksen mukaan: Meiltä odotetaan vilpitöntä pyrkimystä ja yhä uudelleen aloittamista, mutta edistymisemme hyveissä ei riipu meistä vaan Jumalan armovoimasta, joka meille annetaan nöyrtymisemme määrän mukaan. Ja piispa Ignati taas sanoo, että se, mikä meiltä jää puuttumaan, täydennetään tulevassa elämässä Herramme Jeesuksen Kristuksen ansioilla.

Arkkipiispa Paavali

Sisällysluettelo

  • Lukijalle
  • I Filosofia
  • II Tie tietoon
  • III Omatunto
  • IV Filokalia
  • Alaviitteet
  • Sanasto
  • Hakemisto