Bysanttilainen taide (kirja)

Kirjan kansi

Konstatin Kavarnos: Bysanttilainen taide – Esseitä ja tutkielmia

Alkuperäiset teokset:

Plato’s Theory of Fine Art

Byzantine Thought and Art

Orthodox Iconography

Suomentaja ja toimittaja: Pia Koskinen-Launonen

ISBN 951-9468-23-4

Julkaisija ja kustantaja: Valamon luostarin julkaisu 23

Julkaisupäivämäärä: 1987

Sivumäärä: 151 sivua

Koko: 200 mm x 125 mm

Sidos: sidottu / pehmytkantinen

Kustantajan esittelyteksti

Mitä on bysanttilainen liturginen taide? Mitä merkitsee taiteen liturgisuus? Miten meihin vaikuttaa tämän taiteen yksinkertaisuus, sisäisyys ja hengellisyys — suurimman Hyvyyden kaltainen kauneus?

Toimittajan esipuheesta

Konstantin Kavarnos, kreikkalais-amerikkalainen filosofian professori ja bysantintutkija, on julkaissut alaltaan lukuisia teoksia. Hänen filosofiset kirjoituksensa käsittelevät etupäässä antiikin kreikkalaista filosofiaa, mutta myös uuden ajan kreikkalaista ajattelua sekä muun muassa G. E. Mooren eettistä filosofiaa. Bysantin monimuotoinen henkinen ja hengellinen perintö on kuitenkin hänen kiinnostuksensa keskeisin kohde, ja tämän pitkän, syvämielisen tradition perustalle rakentuvat myös hänen omat kirjoituksensa.

Essee, lyhytmuotoinen tutkielma, on Kavarnokselle luonteenomainen ilmaisumuoto. Tämän antologian kirjoitukset on valittu kolmesta kokoelmasta: Orthodox Iconography (1977), Byzantine Thought and Art (1968) sekä Plato's Theory of Fine Art (1973). Tarkoituksena on esitellä Kavarnoksen käsityksiä bysanttilaisen taiteen tärkeimmistä lajeista ja antaa kolmen viimeisen tutkielman avulla joitakin erityisiä näkökulmia tähän aiheeseen.

Antologian viimeisessä tutkielmassa näkyy bysanttilaisen ajattelun ja erityisesti bysanttilaisen taidenäkemyksen antiikkinen juuri. Oikea taide auttaa ihmistä Platonin mukaan tosi-olevaisen tuntemiseen, bysanttilaisten isien mukaan Jumalan tuntemiseen ja syvempään tietoon luodusta maailmasta. Platonin taideteoria, joka perustuu 'järjen' käsitteeseen (logistikon), on samansuuntainen kuin Bysantin taidenäkemys, jonka taustalla on 'ymmärryksen' käsite (nous). Platonin 'järki' ja bysanttilaisten 'ymmärrys' ovat molemmat »tuntevia» ja »tajuavia», ei pelkästään älyyn perustuvia sielun voimia.

Kun Platon Faidroksessa sanoo, että ihmisen ja taiteilijan korkein määrä on katsoa »todelliseen olevaisuuteen», jonka »voi nähdä vain sielun perämies, järki», 600-luvulla elänyt Iisak Syyrialainen kirjoittaa hengelliselle lapselleen: »Koko sisäinen levottomuutesi johtuu siitä, että sijoitat voimasi väärin. Sydän ja järki kulkevat kumpikin omaa tietään.» Syyrialainen kehottaa harjoittamaan lakkaamatonta rukousta, joka yhdistää järjen ja sydämen: »Silloin ajatustesi harhailu laantuu, ja sinä saat peräsimellä ohjata sielusi laivaa, saat vivun millä käynnistää koko sisäinen maailmasi.»

Pia Koskinen-Launonen

Sisällysluettelo

• Lukijalle
• I
  • Ortodoksinen ikonografia
  • Katsaus bysanttilaisen ikonografian historiaan
  • Kirkkojen ikonografinen koristelu
  • Ikonien tarkoitus
  • Bysanttilaisen ikonografian teologiaa ja estetiikkaa
• II
  • Sakraalimusiikki
  • Hymnirunous
• III
  • Bysanttilainen taide estetiikan tutkimuskohteena
  • El Greco ja bysanttilainen maalaus
  • Platonin yleinen taideteoria
• IV
  • Viitteet
  • Nimi- ja asiahakemisto
• Kuvaliite