Dogma / dogmi
Ortodoksi.netista
Dogma (kreikaksi: δόγμα / käsitys, päätös, oppi, opinkappale; venäjäksi: догма) ortodoksisen käsityksen mukaan ekumeenisen kirkolliskokouksen tekemä uskonoppia ja sen olemusta koskeva määritelmä. Dogmi sitä vastoin on yksi osa dogmaa, jota joskus kutsutaan myös doktriiniksi, oppijärjestelmäksi.
Dogma on siis uskonnon virallisesti vahvistettu usko ja oppi. Se on sen ideologia ja eräänlainen järjestelmä. Se on auktoriteetti, jota ei voi kiistää, eikä epäillä, eikä siitä ei voi poiketa. Dogma kirkollisena totuutena tulee Jumalalta. Keskeinen totuus on, että Jumala – Sana (Logos) tuli ihmiseksi. Uusien totuuksien laatiminen tarkoittaisi samalla sitä, ettei Jumalan ilmoittama ole täydellinen. Siksi uuden dogman tekeminen ei ole mahdollista.
Dogmi vastaa Jumalan, ihmisen ja koko luomakunnan olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Kirkolliskokousten päätöksiä voidaan tulkita ja jopa jossakin tapauksissa muuttaa (kts. esimerkiksi ekonomia), mutta dogmit ovat pysyviä ja muuttumattomia kirkon opetuksen kulmakiviä.
Termi perustuu kreikan sanaan, joka tarkoittaa myös käsitystä, joka on yksi ja ainoa mielipide, koko usko tai toisen kreikkalaisen sanan δοκέω / dokea kautta johdettuna se tarkoittaa ajattelua, oletusta, kuvittelua.
Useimmilla kristinuskoilla sekä juutalaisuudella ja islamilla on omat dogmansa, jotka ovat omissa uskonnoissaan sen keskeisiä periaatteita, joita kaikkien kyseisen uskonnon harjoittajien on noudatettava ja seurattava. Dogmaa voi selventää ja tarkentaa opetuksessa, mutta ei missään nimessä muuttaa. Tähän viittaa myös apostoli Paavalin sanat Galatalaiskirjeessä (Gal.1:8-9):
- ”Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.”
Dogman hylkäämisen katsotaan johtavan harhaoppiin. Näin on ortodoksisen kirkon mielestä jo tapahtunut eräitten uskonnollisten ryhmien kohdalla.
Ortodoksisuudessa dogma on esitetty eritoten nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa sekä muissakin ekumeenisen kirkolliskokouksen päätöksissä, kanoneissa. Pyhä Johannes Damaskolainen on esittänyt näitä periaatteita kirjoissaan Ortodoksisen uskon tarkka esitys I – IV.
Kristinuskon opinkappaleiden järjestelmällistä esitystä, uskonoppia, oppia dogmeista nimitetään dogmatiikaksi.