Igumeni Hariton (kirja)
Ortodoksi.netista
- Tatjana Ševtšenko: Igumeni Hariton
- Venäjänkielinen alkuteos: Игумен Харитон
- Suomentanut: Tarja Kämäräinen
- ISBN 978-952-5495-47-8
- Julkaisija/kustantaja: Valamon luostari -> osta
- Julkaisupäivämäärä: lokakuu 2017
- Sivumäärä: 469 sivua
- Koko: 245 x 140 mm
- Sidos: Sidottu / kovakantinen
Valamon luostarin lokakuussa 2017 suomeksi julkaisema teos Valamon luostarin johtajasta, igumeni Haritonista, on upea teos etenkin historiasta, ortodoksisuudesta ja luostarilaitoksesta kiinnostuneille lukijoille. Sen sisältö on ”painavaa tavaraa”, lukuhetket tarjoavat mahdollisuuden sukeltaa niin venäläisen kuin myös osin suomalaisen ortodoksisuuden ytimeen, niihin ”vaaran vuosiin”, jolloin koko kirkon olemassaolo oli uhattuna niin Venäjällä kuin sitten myös Suomessa.
Toimiminen Suomeen sotaa pakoon, evakkoon lähteneen venäläisen veljestön johtajana ja aikanaan mahtavan ja suuren luostarin igumenina sattui aikaan, josta eivät ongelmat puuttuneet. Venäläisyyteen suhtauduttiin varauksellisesti ja venäläiset luostarin asukkaat suhtautuivat samoin suomalaisiin.
Samaan aikaan sattunut ns. kalenterikiista – ryhdytäänkö Valamossa noudattamaan suomalaisten käyttöön ottamaa uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, vai pysytäänkö vanhassa eli juliaanisessa kirkkokalenterissa oli miltei hajottaa koko luostarin. Joka tapauksessa siitä jäi pysyvät ja pitkät jäljet monen muistiin ja mieleen.
Yhtenä pienenä, mutta aivan oivallisena lisänä kirjan lopussa on osa, josta löytyy lyhyitä elämäkertoja kirjassa mainituista henkilöistä. Tätä ainakin allekirjoittanut piti aivan oivallisena lisänä muutenkin mielenkiintoiseen kirjaan.
Kirjassa on myös upeat kuvasivut. Kuvat ovat peräisin Valamon luostarin laajasta kuva-arkistosta.
Hyviä lukuhetkiä igumeni Haritonin ja monen hänen aikalaisensa seurassa!
Ortodoksi.net / HAP
6.11.2017
Tekijän alkusanat
- Tekijän alkusanat löytyvät oheisestä linkistä -> Tatjana Ševtšenko: Tekijän alkusanat
Takakannen teksti
Kirja on omistettu igumeni Haritonin ( 1872-1947) elämälle ja luostarin johtajana toimimiselle . Hän johti Valamon luostaria vuosina 1933-1947.
Igumeni Hariton oli viimeinen Laatokan Valamossa valittu luostarin johtaja. Hänen johdollaan v. 1939-1940 tapahtui veljestön evakuointi Sisä-Suomeen ja uusissa olosuhteissa jatkuneen luostarielämän järjestäminen Heinäveden Papinniemessä, jota myöhemmin alettiin kutsua Uudeksi Valamoksi.
Kirjan tekijä kertoo Valamon luostarin historiallisista päävaiheista vuoden 1917 jälkeen. Tiedot perustuvat virallisiin asiakirjoihin ja niinä aikoina eläneen luostarin veljestön muistelmiin.
Sisällysluettelo
- Tekijän alkusanat
- ENSIMMÄINEN LUKU
- Matkalla luostariin
- Luostarissa
- TOINEN LUKU
- Kahden vallankumouksen välissä
- Uusi aika
- Valamo itsenäisessä Suomessa
- Erakkola ja kutsu palvelemaan
- KOLMAS LUKU
- Alku
- Poliittinen tilanne Karjalankannaksella 1920-luvulla
- Kalenterikiista Valamon luostarissa
- Raskas vuosi
- Vanhan ajanlaskun kannattajien kirkolliset oikeudenkäynnit
- Vuoden 1927 oikeudenkäynti ja vanhan ajanlaskun kannattajien julkilausuma
- Luostarien ongelma Suomessa 1930-luvulla
- NELJÄS LUKU
- Luostarin johtajan tehtävässä
- Luostari uuden igumenin aikana
- Luostarien säilyttämiskomitea
- Suomen ortodoksinen kirkko toista maailmansotaa edeltävinä vuosina
- Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota ja luostarin evakuoiminen
- VIIDES LUKU
- Suomen ortodoksinen kirkko toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen
- Valamon veljestön liittyminen Moskovan patriarkaattiin vuonna 1945
- Ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi..."
- Igumeni Haritonin kuoleman jälkeen
- Valamon luostarin palaaminen Suomen ortodoksisen kirkon jurisdiktioon
- Epilogi
- Jälkisanat
- VIITTEET
- KÄYTETYT LYHENTEET
- ELÄMÄKERTATIETOJA KIRJASSA MAINITUISTA HENKILÖISTÄ
- ARKISTOLÄHTEET
- JULKAISTUT LÄHTEET
- LEHTIEN VUOSIKERRAT
- TUTKIMUSKIRJALLISUUS
Katso myös
- Lintulan luostari: Igumeni Hariton, oman aikamme pyhä
- Ortodoksi.net / Aamun Koitto: Kirkkomme Aamun Koitossa, osa 25: Igumeni Hariton – Lintulan nunnien auttaja ja ystävä – igumenia Antoninan muisteluja igumeni Haritonista Aamun Koitossa nr. 14-15/1980.