Jeremian kirje
Ortodoksi.netista
Tämä artikkeli muodostaa osan sarjasta: Vanha testamentti - Septuaginta | |
tai lyhyemmin "LXX", Koinee-kreikkalainen versio heprealaisesta Raamatusta | |
Pentateukki tai "Laki" | |
1. Mooseksen kirja eli Genesis | |
Historiakirjat | |
Joosua | Tuomarit | Ruut | |
Viisauden kirjat | |
Psalmit | |
Pienet profeetat tai "Kaksitoista profeettaa" Hoosea | Aamos | Miika | Joel | Obadja | Joona | |
Profeetat | |
Suuret profeetat Jesaja | Jeremia | Baruk | Valitusvirret | |
Liite | |
IV Makkabilaiskirja | |
Jeremian kirje' on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin ns. apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa, ortodoksisessa Raamatussa omana kirjanaan. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakhiin eikä protestanttisiin Raamattuihin. Katolisessa Raamatussa se on mukana Barukin kirjan kuudentena lukuna.
Kirjeessä sanotaan sen olevansa profeetta Jeremian kirjoittama ja osoitettu Babylonin vankeuteen joutuneille pakkosiirtolaisille. Tutkijat arvelevat kuitenkin kirjeen olevan ns. pseudepigrafinen (eli ’’ laitettu valheellisesti jonkun henkilön nimiin’’) ja sen kirjoittaja olisi tutkijoiden mukaan joku Aleksandrian hellenistinen juutalainen, jonka tarkoituksena oli opastaa juutalaisia välttämään babylonialaisten jumalien palvomista ja palvomaan vain Jahvea. Kirjeen ajoitus on epävarma, mutta yleisesti arvellaan sen syntyneen 300- ja 200-luvun vaihteessa eKr.
Jeremian kirjeen alkuperäistä kieltä ei tiedetä: ehkä teksti on jo alun perin kirjoitettu kreikaksi, ehkä se on käännetty hepreasta tai arameasta. Latinankielisissä tekstilaitoksissa ja aiemmissa myös sen suomennoksissa kirje on liitetty Barukin kirjaan sen kuudenneksi luvuksi.
Sisältö
- Pitkä pakkosiirtolaisuus Babyloniassa
- Epäjumalat ovat valhetta
Aiheesta muualla