Kyrillos ja Methodios
Ortodoksi.netista
Oppineet veljekset Konstantinos ja Methodios (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi.
Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä Konstantinopolissa professorina ja Methodios munkkina ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun luostarin igumenina ja piispana Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja patriarkka Fotioksen (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.
Lähetyssaarnaajina ~ kyrilliset aakkoset
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Methodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.
Slaavinkielinen liturgia
Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) arkkipiispaksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin, jolloin hän sai munkkinimensä Kyrillos.
Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).
Kuolema ja muistopäivä
Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Methodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös roomalaiskatolisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa. Suomen ortodoksinen kirkko muistelee pyhiä apostolien vertaisia Kyrillosta ja Methodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä ja Methodiosta 6.4.
Katso myös
Tropari ja kontakki
Tropari, 4. säv.
Apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios (11.5.)
- Oi apostolienvertaiset Kyrillos ja Metodios, | slaavilaisten maiden opettajat, | rukoilkaa Kristusta, meidän Jumalaamme, vahvistamaan kaikki kansat ortodoksisuuden hengessä ja yksimielisinä | kääntymään sekä sovittamaan maailman Jumalan puoleen || ja pelastamaan meidän sielumme.
Kontakki, 3. säv.
- Kunnioittakaamme kahta pyhää valistajaa, | jotka käänsivät jumalalliset kirjoitukset | kaataen ne tiedon lähteeseen, josta me tänäänkin ammennamme. | Me kutsumme teitä siunatuiksi, oi Kyrillos ja Metodios, ||sillä te seisotte Jumalan edessä rukoillen lakkaamatta puolestamme.
Pyhä apostolienvertainen Kysrillos, slaavien valistaja (14.2.)
Tropari, 4.säv.
- Viisaus oli sisaresi syntymisestäsi saakka; sinä rakastit häntä, oi Jumalan Ääni, puhtaana neitseenä, joka koristi sieluasi ja mieltäsi kalliin jalokiven lailla. Niin valaisevana, oi siunattu, tulit uudeksi Kyrillokseksi, viisaaksi nimessä ja ymmärryksessä.
Kontakki, 4.säv.
- Seurakunta on saanut sinusta, oi apostolienvertainen Kyrillos, | kirkkaan, monilla ihmetöilläsi loistavan tähden. | Sen tähden me huudammekin Kristukselle: | Oi armollinen, pelasta ne, || jotka pyhäsi muistoa kunnioittavat.