Mieli Jumalan huoneessa
Ortodoksi.netista
(seinämaalaus Iisalmen evakkokeskuksesta)
(kuva © Pyykkönen)
Kun joku astuu Jumalan huoneeseen, kootkoon hän ajatuksensa kaikista tämän maailman huolista ja antakoon sielunsa katseen ojentua Jumalan puoleen. Nouskoon hänen mieleensä ensin se, millainen on jumalallinen luonto, jotta hän syttyisi tuleen sen rakkaudesta ja täyttyisi sen lämmöllä ja säälillä. Ja kun hän mietiskelee Jumalan luonnon suuruutta, hän vajoaa ihmetyksen huumaan. Jumalan armoa miettiessään hän alkaa iloita ja saa lohtua. Jumalan oikeamielisyyttä pohtiessaan hän alkaa vapisten pelätä. Ja kun hän katselee Jumalan viisautta ja voimaa, hän ylistää ja palvoo. Jumalan huolenpidon tutkiminen taas synnyttää kiitollisuutta ja halun antaa vastalahjoja. Lyhyesti sanoen jumalallisen luonnon katseleminen saa kenet tahansa ylistämään ja kohottamaan veisuja. Itsensä tutkiminen sen sijaan synnyttää ensin itsesyytöksiä, jotka perustuvat tehtyjen syntien ja epäonnistumisien kertaamiseen.
(käännös syyriasta © munkki Serafim)
<- katso edellinen opetusteksti: Kristuksen vapaus ja omat lait ~ katso seuraava opetusteksti: Aineeton risti ->