Toiminnot

Mysteerin kohtaaminen (kirja)

Ortodoksi.netista

Kirjan kansi
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos
(kuva © Pyykkönen)
Patriarkka Bartolomeos Joensuun seminaarin kirkon freskossa.
(kuva © Hannu Pyykkönen)
Patriarkka Bartolomeos: Mysteerin kohtaaminen - Ortodoksinen usko nykymaailmassa
Alkuperäisteos: Encountering the Mystery (Doubleday, 2008)
ISBN 978-952-5652-88-8
Julkaisija/ kustantaja: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto (OKJ) / Maahenki Oy
Suomentanut: Ari Koponen (Malcolm Hicks)
Julkaisupäivämäärä: 13.11.2009
Sivumäärä: 295
Koko: 145 x 205 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Tulosta tästä kirjan sisällysluettelo (pdf).


Ortodoksinen tietokirja

Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen suomeksi käännetty kirja "Mysteerin kohtaaminen" on hyvä ortodoksinen tietoteos. Meillä on Suomessa suuri määrä ortodoksiseen kirkkoon aikuisiällä liittyneitä, joilta puuttuu osittain lapsuuden tai ja nuoruuden aikainen ortodoksinen tapaperinne. He ovat saattaneet käydä nuoruudessaan luterilaista pyhäkoulua ja luterilaisen rippikoulun ja oppineet luterilaisen tapakulttuurin, sen lisäksi saattaa olla, että jotkut heistä eivät ole käyneet mitään ortodoksisia valmentavia kursseja tai katekumeenikoulua. Osa näistä aikuisiällä liittyneistä saattaa toimia jopa opetustehtävissä, luokanopettajina, uskonnonopettajina tai jopa pappeina tai muina kirkon työntekijöinä. Erityisesti heille kirja antaa hyvää lisätietoa ortodoksisuudesta tiiviissä paketissa aivan kuten tietysti kaikille muillekin ortodoksisuudesta kiinnostuneille.

Kirjan aiheen – ortodoksinen usko nykymaailmassa – laajuus asettaa tietysti rajat kerronnalle, jottei kirjasta tulisi liian raskas sananmukaisesti ja sisällöllisesti. Kirjoittaja on ratkaissut asian niin, että kappaleet ovat lyhyitä ja tiiviitä. Niissä ei ole voitu useinkaan mennä itse asiaan kovin syvälle. Se saattaa tietysti olla joissain tapauksissa puutekin, mutta kokonaisuutta ajatellen kirja on joka tapauksessa tehokas ja hyvä tietopaketti.

Kaksi esipuhetta

Kirjan alussa on kaksi esipuhetta: lyhyempi arkkipiispa Leon kirjoitus sekä laajempi ja analyyttisempi Diokleian metropoliitta Kallistos Waren esipuhe, jossa hän monipuolisesti arvioi ja osin referoi kirjan tekstiä omin terävin näkökannoin. Siinä, missä patriarkan teksti on soljuvaa ja melkeinpä yksinkertaista ja helppoa luettavaa, metropoliitta Kallistoksen teksti sitä vastoin on kovinkin akateemista ja teologisesti pohdiskelevaa.

Vihreä patriarkka

Patriarkka Bartolomeosta on nimitetty usein julkisuudessa ”vihreäksi patriarkaksi”, hänen ympäristön ongelmiin tarttuvien ekologisten mielipiteittensä ja puheittensa vuoksi. Tämä huoli ympäristöstä välittyy voimakkaasti lukijoille myös tästä kirjasta. Niin näissä kuin monessa muussakin kohdassa kirjan lukijoille välittyy voimakkaana patriarkan ajatus siitä, että ortodoksinen kristillisyys on elämäntapa, jossa dogmin ja praksiksen eli uskon ja elämän välillä vallitsee suora ja syvällinen yhteys.

Hän korostaa kirjoituksissaan jatkuvasti ihmisen ensisijaista tärkeyttä ja vapautta: aito persoonallisuus jää saavuttamatta ilman vapautta. Mutta samalla hän puhuu ihmisen vapaudesta ja Jumalan vapaudesta. Jumala on vapaa ja siten myös ihminen on vapaa Jumalan ikonina. Vapauden luonne vain on erilainen ihmisellä ja Jumalalla, Jumalalla se on luonteeltaan absoluuttista ja ihmisellä synnin rajoittamaa.

Maallistumisen harhaoppi

Nykymaailman yhdestä suurimmista ongelmista – maallistumisesta – puhutaan kirjassa myös paljon. Bartolomeos edustaa näkökantaa, jonka mukaan maallistuminen merkitsee antropomonista, yksipuolisesti ja itsekkäästi ihmiskeskeistä harhaoppia, jossa ihmisyys erotetaan Jumalasta ja maailmasta ja jossa persoonan papilliset ja eukaristiset ulottuvuudet jätetään huomiotta.

Patriarkka itsekin toteaa kolmannen luvun alussa, että hän pyrkii kirjassaan hyvin lavein vedoin valottamaan ortodoksisen teologian peruspiirteitä. Näin todella tapahtuu, mutta se on kerrottu kuitenkin nykyihmiselle sopivassa muodossa: lyhyin tietoiskuin ja yksinkertaisella kielellä. Mitä on ortodoksinen teologia, voiko ortodoksista teologiaa opiskella? Bartolomeoksen mielestä teologia on lahja, sitä ei opeteta, se tarttuu. Se ei koostu irrallisista ilmauksista ja henkilökohtaisista mielipiteistä. Sitä ei voi artikuloida elävän tradition jatkumon ulkopuolelta. Se on yhteisöllisen tietoisuuden ja yksimielisyyden hedelmää. Se syntyy, tuotetaan ja tulkitaan koko yhteisön kokemuksen kautta. Ortodoksisen teologian perusta nojaa kiinteästi kirkkoisien perintöön.

Vastauksia kysymyksiin

Kirjan kautta lukija saa varmasti vastauksia joihinkin itseään askarruttaneisiin kysymyksiin koskivat ne sitten luostarielämää ja selibaattia tai vaikka avioliittoa ja maailmassa kilvoittelua. Kirja antaa vastauksia myös rukouksen ja hengellisen elämän harjoittamiseen, Jeesuksen rukouksesta paastoon ja sakramentteihin.

Kirjan kolme viimeistä lukua on omistettu patriarkka Bartolomeoksen lempiaiheille: ekologialle, ihmisoikeuksille ja yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Useissa kohdin patriarkka kertoo omista kokemuksistaan ja asioista oman elämänsä kautta, kotona tai vaikka Halkin teologisessa koulussa koettuina. Se tuntuu aluksi hieman oudolta, sillä meihin useimpiin suomalaisiin on voimakkaasti iskostettu ajatus siitä, että maalliset ja hengelliset johtajamme ovat aivan ”eri maata”, hyvä ettei ”siniverisiä”. Joka tapauksessa tuo patriarkan oman persoonan maanpinnalle tuominen on hieno asia. Näin hänen kirjansa tekstistäkin tulee lukijalle helpompaa omaksua ja jopa lukea.

Kaikkien ortodoksien perusteos

Vaikka teksti on, kuten edellä olen sanonut, helposti luettavaa ja jopa yksinkertaista, se on samalla kuitenkin ehdottoman tarkkaa teologisessa mielessä. Se on todella ortodoksista luettavaa, josta me kaikki voimme oppia ja omaksua asioita. Se on myös kirjoittajansa ”näköistä” tekstiä: siitä huokuu ihmisystävällisyys, suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus ja halu tehdä hyvää.

Kirja on hyvä hankinta kaikille ortodokseille. Se on perusteos, johon voi palata, kun haluaa jälleen selvittää, miten jokin asia oikeastaan olikaan. Kuten jo edellä mainitsin, se on erinomainen teos myös kirkkoon liittyville, sitä harkitseville ja äskettäin kirkkoon liittyneille.

Hannu Pyykkönen,
19.11.2009
---

Sisällysluettelo

  • Lukijalle (Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo)
  • Esipuhe (Diokleian metropoliitta Kallistos)
    • Ei teoriaa, ei filosofiaa, vaan kokemusta
    • Mysteeri
    • Vapaus
    • Suhde
    • Kokonaisuus
    • Juuret
    • Ei sijaa epätoivolle
  • MYSTEERIN KOHTAAMINEN
    • I Historiallisia näkymiä
    • II Tilaa ja laulua
    • III Teologian lahja
    • IV Kutsumuksena rakkaus
      • Selibaatti ja vapaus
      • Luostarielämän päämäärä
      • Varhainen luostarielämä
      • Oma vierailuni Athoksella
      • Naisten luostarielämästä
      • Rukouksen ja hengellisen ohjauksen keskuksia
      • Askeesin tie
      • Luostarielämä ja avioliitto
      • Luostarielämän asema kirkossa
      • Valtakunnan profeetat maailmassa
      • Lopuksi: Sydämen maailma
    • V Sakramentit ja hengellisyys
    • VI Luomakunnan ihme
      • Maailman kauneus
      • Ortodoksinen teologia ja ympäristö
      • Ortodoksinen hengellisyys ja ympäristö
      • Ortodoksinen liturgia ja luonnonympäristö
      • Ihminen eukaristisena ja askeettisena olentona
      • Luomisen kolmas päivä
      • Luomisen viides ja kuudes päivä
      • Köyhyys ja epätasa-arvo
      • Ympäristö, köyhyys ja rauha
      • Lännen virhe
      • Lopuksi: Uusi maailmankuva
    • VII Usko ja vapaus
      • Alkusanat: Teologiset ulottuvuudet
      • Absoluuttinen ja suhteellinen vapaus
      • Jumalan vapaus
      • Ihmisen vapaus
      • Vapaus elää
      • Vapaus lankeemuksesta
      • Ortodoksinen teologia ja uskonnonvapaus
      • Ekumeeninen patriarkaatti ja uskonnonvapaus
      • Ihmisoikeudet ja uskonnollinen suvaitsevaisuus
      • Keskitysleirien muisto
      • Usko ja suvaitsevaisuus
      • Lopuksi: Ihmisoikeudet ja aineellinen maailma
    • VIII Maailman muuttuminen
      • Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: köyhyys ja globalisaatio
        • Maa ja kaikki mitä siinä on
        • Evankeliumin tie
        • Hengen tie
        • Globaalitalous ja globaalinen henki
        • Vastuun ottaminen
        • Globalisaatio ja ekumenia
        • Globalisaatio on vanha ilmiö
        • Kaksiteräinen miekka
        • Köyhyys ja rikkaus
        • Köyhyys ja uskonto
        • Köyhyys ja valta
        • Lopuksi: Kuninkaan paluu
      • Uskonto ja yhteiskunta: fundamentalismi ja rasismi
        • Ekumeeninen patriarkaatti ja uskontojenvälinen dialogi
        • Pluralismin nousu
        • Euroopan Unioni
        • Sekularismin kasvaminen
        • Fundamentalismi ja fanatismi
        • Uskonto ja absolutismi
        • Apofaattinen teologia käytännön politiikassa
        • Uskonnon tehtävä
        • Rasismi ja muukalaiskammo
        • Vieraanvaraisuus Raamatussa
        • Patriarkaatti ja rasismi
        • Uskonto ja politiikka
        • Turkkilainen malli
      • Sota ja rauha: yhteentörmäys ja vuoropuhelu
        • Muutoksen valitseminen
        • Uskonto ja rauha
        • Rauha sydämen tienä
        • Rauha kamppailun tienä
        • Rauha ainoana tienä eteenpäin
        • Kulttuurienväliset erimielisyydet vai vuoropuhelut?
        • Uskontojenvälisen keskustelun merkitys
        • Uskontojen keskustelu vuosisatojen aikana
        • Jumalan rauha rauhattomassa maailmassa
        • Lopuksi: Sovittelu rauhantyönä
  • LOPPUSANAT
    • Toivon perusta
      • Toivon maailma
      • Toivo muutoksesta
      • Ilontäyteinen suru
      • Rukouksessa seisominen
      • Valo idästä

---

Kustantajan tekemä esittely

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos puhuu kirjassaan nykymaailmalle aikamme ongelmista ortodoksisen perinteen kautta. Erityistä huomiota hän kiinnittää vihreään ajatteluun ja sen yhtymäkohtiin kristillisen askeettisen perinteen kanssa.

Arkkipiispa Leo toteaa kirjan esipuheessaan:

"...näkymättömän ja näkyvän maailman kohtaaminen on myös Hänen Pyhyytensä patriarkka Bartolomeoksen kirjan punainen lanka. Patriarkan pohdinta avaa lukijalle ortodoksisen hengellisyyden keskeisimmän aarteen – mystiikan. Sen keskiössä on ihminen, joka rukouksellaan tuo Jumalan eteen koko luomakunnan. Ortodoksinen jumalanpalvelus on mystiikan ikoni. Tuo mystiikka ei ole vanhoihin jumalanpalveluskaavoihin kangistumista, vaan vanhan alkukirkon apostolisen rukousperinteen rikkauden siirtämistä osaksi tätä päivää."
Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mysteerin_kohtaaminen_(kirja)&oldid=61333”