Valamon luostarin veljestön Trapesa siunattu käyttöön (AK 1993)

Valamon luostarissa vietettiin joulukuun 17. päivänä [1993] juhlahetkeä, kun veljestön Trapesan seinämaalaukset olivat valmistuneet ja Trapesa siunattiin käyttöönsä. Siunauksen toimitti arkkipiispa Johannes munkkidiakoni Tiihonin avustamana. Sangen kauniissa Trapesassa vietetty rukouspalvelus oli harras, ja varmasti veljestö tulee muistamaan maalausten tekijän arkkimandriitta Zinonin opetuksen:

"Luostarin Trapesassa on ruoan nauttiminen sunnuntai- ja juhlapäivinä liturgiapalveluksen jatkoa eikä mikään tavallinen ateria. Se on agape – rakkauden ateria, johon liittyy erityinen Panagia-palvelus syvällisine rukouksineen. Veljestön tulee suhtautua Trapesaansa sen edellyttämällä kunnioituksella eikä niin kuin johonkin tavalliseen huoneeseen."

Valamon Trapesa panoraamakuvana.
(Kuva © Ortodoksi.net / HAP)

Seinämaalausten toteuttaminen

Veljestön Trapesan seinämaalaukset on tehty maineikkaan ikonimaalarin, arkkimandriitta Zinonin johdolla. Isä Arseni Valamosta kertoo, että arkkimandriitta Zinon saapui viime vuoden toukokuun lopulla kuuliaisuustöihin Pihkovan Petseristä apurinsa noviisi Dimitrin kanssa. Luostarin kunnostustöiden yhteydessä veljestölle oli valmistunut oma ruokasali, ja sen seinä-maalausten tekeminen oli uskottu isä Zinonille.

Pihkovan metropoliitan Vladimirin siunauksella arkkimandriitta Zinon matkusti ensimmäistä kertaa ulkomaille Uuteen Valamoon. Arkkipiispa Johanneksen ymmärtäväinen suhtautuminen nyt valmistuneeseen, työhön sekä hänen väsymätön apunsa yhteydenotoissa ja muodollisuuksien hoitamisessa oli mahdollistanut tapahtuman.

Jo ennen maalaustöiden alkua oli Pietarista tilattu arkkimandriitta Zinonin Odessan taidekoulun aikaiselta opiskelutoverilta, taiteilija Viktor Tatarenkolta, Trapesaan kiilleliuskeikkunat. Valamon Trapesaan haluttiin nimittäin ikkunat, jotka vastaisivat tyyliltään tulevia seinämaalauksia. Tummat kiilleliuskeikkunat päästävät sisään hämärää valoa ja erottavat veljestön ulkona kuljeksivista pyhiinvaeltajista. Puolihämärä auttaa myös munkkeja keskittymään tärkeimpään tehtäväänsä, ymmärryksen ja sisäisen rukouksen säilyttämiseen.

Trapesan seinämaalaukset ovat kolmas arkkimandriitta Zinonin tekemä seinämaalaustyö. Niiden väriskaala on niukan askeettinen: valkoista, mustaa, vaaleaa okraa, punaista okraa, vihreää ja sinistä. Rikas väritys on aikaansaatu sävytyksillä.

Maalaustöiden aloittamista oli edeltänyt seinien ja katon huolellinen kolmeen kertaan suoritettu rappaus kalkkihiekkaseoksella. Trapesan katon holvauksen on suunnitellut arkkitehti Sakari Siitonen. Luostarin johto puolestaan esitti arkkimandriitta Zinonille kaksi toivetta: maalausten tuli olla perinteiset ja seinäpintojen tuli kuvata Karjalan pyhittäjiä ja valistajia.

Työ aloitettiin 24.7.1992 arkkimandriitta Panteleimonin Trapesassa toimittamalla rukouspalveluksella, jossa koko veljestö oli läsnä.

Maalauksista

"Sommitelmat ovat kaikki omiani. Innoittajanani ovat olleet kreikkalaisen Hosios Lukan kirkon mosaiikit. Perinteisesti luostarien trapesoissa olevien maalausten aiheet liittyvät munkkielämään," kertoo isä Zinon.

"Koska Valamon veljestön Trapesa on kooltaan pieni, ei kattoon voinut maalata monifiguurisia suuria kompositioita. Siksi päätinkin maalata Deesis-ryhmän niin, että idässä on Kristus muistuttamassa munkeille velvollisuudesta seurata Kristusta teoissa ja ajatuksin. Etelä- ja pohjoissivuille kuvasin arkkienkelit kertomaan, että munkin elämän tulee olla enkelielämän kaltaista. Länsipuolelle maalasin Johannes Edelläkävijän, joka on kaikkien munkkien taivaallinen suojelija."

Seinille on luostariveljestön toiveiden mukaisesti maalattu Karjalan pyhittäjiä muistuttamaan Trapesassa ruokaileville kilvoituksen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista nykypäivänä ja, uudessa ympäristössä. Länsipäädyn ikkunain välissä on pääsiäisviikon tiistaina luettavassa evankeliumissa kuvattu tapahtuma Emmauksessa nautitusta ateriasta.

Arkkimandriitta Zinon

Arkkimandriitta Zinon on käynyt vuosina 1969-73 Odessan taidekoulun maalauslinjan. Sen jälkeen hän palveli armeijassa ja teki tuona aikana koristemaalarin töitä varuskunnassa. Ikonimaalauksen opiskelun hän aloitti juuri varusmiespalvelusaikanaan. Armeijan jälkeen hän maalasi nyttemmin edesmenneen metropoliitta Sergein siunauksesta Odessan katedraalin seinämaalauksia, ja sieltä käsin hän teki ensimmäisen matkansa tulevaan kotiinsa, Petserin luostariin - tuolloin vielä Vladimir Theodor-nimisenä.

Petserin luostariin isä Zinon otettiin vuonna 1976 noviisiksi ja jo samana vuonna hänet vihittiin munkiksi nimellä Zinon, pyhän pappismarttyyri Zenonin mukaan. Kolme päivää munkiksivihkimisen jälkeen Laatokan piispa Markus vihki hänet munkkidiakoniksi ja vielä saman vuoden marraskuussa pappismunkiksi.

Parin vuoden kuluttua pappismunkki Zinon sai patriarkka Pimeniltä määräyksen maalaustöihin silloisessa Zagorskin kaupungissa sijaitsevaan Pyhän Kolminaisuuden lavraan, ja sieltä hänet määrättiin edelleen Moskovassa vasta avattuun Pyhän Danielin luostariin, jonne hän maalasi yhden ikonostaasin.

Trapesan seinämaalaukset - suuri harvinaisuus

Valamon luostarin uudet seinämaalaukset ovat jo uusina suuri harvinaisuus, sillä esimerkiksi Venäjällä ei ole säilynyt yhtään maalauksin koristettua trapesaa. Vain Kreikassa ja Balkanilla tavataan vastaavia.

Katso Trapesa 360°-kuvana

(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 2/1993, joka ilmestyi tammikuun 25. päivänä 1993, sivuilla 8-9 )