Johannes Nikean metropoliitta
Ortodoksi.netista
Korkeasti Pyhitetty Nikean metropoliitta ja Bithynian eksarkki, emeritusarkkipiispa Johannes (siviilinimeltään Johannes Wilho Rinne) syntyi Turussa 16. elokuuta 1923. Hänen vanhempansa olivat tullipäällysmies Fredrik Wilhelm Rinne ja Aina Rauha Lindgren-Toivonen.
KP metropoliitta Johannes kuoli 1.7.2010 Turussa Karina-kodissa vaikean sairauden murtamana.
Koulunkäynti ja opiskelu
Wilho Rinne kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1941 ja suoritti Åbo Akademissa teologian kandidaatin tutkinnon vuonna 1948. Samana vuonna hän siirtyi opiskelemaan Englantiin anglikaaniseen collegeen noin vuodeksi. Englannista hän palasi Paraisten ruotsinkielisen yhteiskoulun opettajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1951 asti ja jatkoi samalla opintojaan lisensiaattitutkintoaan varten, jonka suoritti vuonna 1952.
Vuosina 1952-53 hän oli stipendiaattina USA:ssa ja suoritti Master of Theology -tutkinnon vuonna 1953. Vuosina 1953 – 1966 hän toimi opettajana ja rehtorina eri puolilla Suomea. Ensin opettajana Kannaksen yhteiskoulussa ja Kittilän yhteislyseossa, jonka rehtorina vuodet 1954 – 1962. Joensuun normaalilyseossa hän toimi vuodesta 1962 ja Turun klassillisessa lyseossa vuodesta 1963.
Vuonna 1966 hän sai teologian tohtorin arvon, Åbo Akademiin tehdyn väitöskirjan aiheena oli anglikaanisen arkkipiispa William Templen näkemys Jumalan valtakunnasta. Väitöskirja on englanninkielinen eikä sitä ole käännetty suomeksi.
Samana vuonna 1966 hän kääntyi luterilaisesta ortodoksiksi ja siirtyi jatkamaan opiskelujaan Kreikkaan Tessalonikin yliopistoon, missä teki vuonna 1971 toisen väitöskirjan kreikaksi (käännetty myös suomeksi) aiheenaan ykseyden ja yhdenmukaisuuden suhde kirkossa ekumeenisten synodien valossa.
Työ ja kirkolliset vihkimykset
Ortodoksiksi kääntymistä seuranneena vuonna 1967 hänet vihittiin Konstantinopolissa diakoniksi ja saman vuoden syksyllä hänet liitettiin Kreikassa Patmoksen saarella sijaitsevan Johanneksen luostarin veljestöön ja vihittiin munkiksi ja papiksi ja sai arkkimandriitan arvon.
Vuonna 1969 arkkimandriitta Johannes valittiin apulaispiispaksi virkanimikkeellä Lapin piispa. Samana vuonna hän hoiti ensin viransijaisena ja piispa Aleksanterin kuoltua virkaa tekevänä myös Helsingin piispan virkaa noin vuoden ajan. Helsingin hiippakunnan piispaksi hänet valittiin vuonna 1970 ja vuonna 1972 hänelle myönnettiin Helsingin metropoliitan arvo. Tätä tehtävää hän hoiti arkkipiispaksi valintaansa asti.
Suomen ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispana hän toimi vuodet 1987 – 2001, jonka jälkeen hän sai eläkkeelle siirryttyään arvonimekseen harvinaisen Nikean metropoliitan arvon. Tässä tehtävässä hän osallistui mm. ensimmäistä kertaa suomalaisena piispana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin työskentelyyn.
Kirkollisten tehtäviensä ohessa metropoliitta Johannes toimi eri yliopistoissa (Åbo Akademi, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto) assistenttina sekä dosenttina.
Luottamustehtäviä
Metropoliitta Johannes toimi aktiivisesti mm. Mannerheimin lastensuojeluliitossa, Kittilän matkailulautakunnassa, Lions-toiminnassa sekä useissa ortodoksisen kirkon luottamustehtävissä ja palkatuissakin ei-papillisissa tehtävissä. Näitä olivat mm. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston päätoimittajan tehtävät, joita hän hoiti yhdessä Aari Surakan kanssa.
Metropoliitta Johannes oli jäsenenä ja puheenjohtajana mm. Suomen ekumeenisessa neuvostossa, pohjoismaisen ekumeenisen neuvoston instituutin hallituksessa, Ortodoksinen lähetys ry:ssä, Ortodoksisen seminaarin johtokunnassa ja Valamon kansanopiston johtokunnassa.
Näiden lisäksi hän toimi jäsenenä mm. Ortodoksisen kirkkomuseon johtokunnassa, Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa, Kirkkojen maailmanneuvoston ja Vatikaanin yhteistyöryhmässä ja Valamo-säätiössä.
Huomionosoitukset ja kunniamerkit
Metropoliitta Johannekselle myönnettiin mm. seuraavat ansio- ja kunniamerkit:
- Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi
- Sotilasansiomitali
- Sotainvalidien ansioristi
- Pyhän Karitsan ritarikunnan suurristi
- Viron Maariamaa ritarikunnan II lk ritarimerkki
- Virolainen piispa Platonin ritarikunnan risti
- Venäläinen Pyhän Sergei Radonesilaisen ritarikunnan II lk ritarimerkki
- Kreikan Feniksin ritarikunnan suurristi
- Kreikan Kunnia-ritarikunnan suurristi
- Pyhän Kostantinos Suuren ritarikunnan suurristi
- Pyhän Markuksen I lk ritarimerkki (Aleksandrian patriarkaatti)
- Pyhän Maria Magdalenan I lk ritarimerkki (Puolan ortodoksinen kirkko)
- Venäläinen Pyhän Vladimirin I lk ritarimerkki
- Pyhän Lasaruksen hospitaliitti ja sotilaallisen ritarikunnan kirkollinen suurristi
- Puolustusvoimain kultainen ansiomitali
- Kansallisen veteraanipäivän ansiolevyke
- Helsingin kaupungin sekä Kuopion kaupungin kultaiset ansiomitalit
- Helsingin ev.-lut. seurakuntien ansiomitali
Arkkipiispa Johannes on kuvattuna Joensuun ortodoksisen seminaarin pyhän Johannes Teologin kirkon seinäfreskossa.
Metropoliitta Johannes oli Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnan kunniajäsen ja itävaltalaisen Pro Oriente -säätiön kunniajäsen. Hänelle myönnettiin teologian kunniatohtorin arvo Debrecenissä Unkarissa.
Julkaisuja
- väitöskirja: The Kingdom of God in the Thought of William Temple, 1966
- väitöskirja: Henotes kai homoiomorphia ka to pneuma ton oikoumenikon synodon, 1971 (suomennettu: Ykseyden ja yhdenmukaisuuden suhde kirkossa ekumeenisten synodien valossa)
- Lähimmäiset, 2002
Kirjallisuutta
- Lasse Virtanen: Metropoliitta Johannes – Bysantin luottomies, (Ajatus-kirjat), 2003
| Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispat:
Antonij | Nikolaij | Sergij | Serafim | Herman | Paavali | Johannes | Leo |