Ero sivun ”Viron ortodoksinen kirkko (MP)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Viron ortodoksinen kirkko''' (viroksi: ''Eesti Őigeusu Kirik'', venäjäksi: ''Эстонская Православная Церковь / Estonskaja Pravoslavnaja Tserkov'') kuu...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
{{Ortodoksiset kirkot}} |
|||
[[Luokka:Viro]] |
[[Luokka:Viro]] |
Versio 16. elokuuta 2009 kello 12.50
Viron ortodoksinen kirkko (viroksi: Eesti Őigeusu Kirik, venäjäksi: Эстонская Православная Церковь / Estonskaja Pravoslavnaja Tserkov) kuuluun osana Venäjän ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkoa ei pidä sekoittaa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa toimivaan autonomiseen Viron apostoliseen ortodoksiseen kirkkoon, jota Venäjän kirkko ei tunnusta.
Päämies
Tämän Venäjän kirkon alaisuudessa toimivan kirkon päämies on nykyään (2009) Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Kornelius (siviilinimeltään Вячеслав Васильевич Якобс / Vjašeslav Nikolajevitš Jakobs) . Hän seurasi kirkollisessa virassa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi siirtynyttä (nyt jo kuollutta) Aleksei II:ta.
Suhteet koetuksella
Näiden kahden Virossa sijaitsevan kirkon välit ovat tulehtuneet ja välirikko on vaikuttanut myös patriarkaattien välisiin suhteisiin. Venäjän ortodoksinen kirkko on pääsääntöisesti vetäytynyt kaikista kokoontumisista, joihin on osallistunut myös Viron apostolisen ortodoksisen kirkon edustajia. Viron kirkkojen uudelleen muodostumisen yhteydessä oli lyhyt aika, jolloin Venäjän kirkolla ei ollut ehtoollisyhteyttä Konstantinopolin alaisen kirkon kanssa ja Suomen ortodoksisen kirkon suhteetkin olivat tiukalla Venäjän suuntaan, koska Viron ortodoksisen kirkon (EP) väliaikaiseksi päämieheksi määrättiin Suomen ortodoksisen kirkon silloinen päämies, KP arkkipiispa, nykyisin Nikean metropoliitta, Johannes. Ehtoollisyhteydet ovat palanneet, mutta suhteet ovat yhä jokseenkin kireät.
Historia
Viron ortodoksinen kirkko (MP) katsoo historiansa alkavan vuodesta 1917, kun Riikan hiippakuntaan perustettiin nykyiseen Tallinnaan silloiseen Rääveliin (saksaksi: Reval) oma erillinen Räävelin vikariaatti. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1920 Venäjän ortodoksinen kirkko päätti perustaa alueelle itsenäisen ortodoksisen kirkon. Virossa oli pari vuotta aiemmin julistettu valtiollinen itsenäisyys, joka toisin oli varsin horjuvalla pohjalla. Autonomisen aseman Viron ortodoksiselle kirkolle (MP) Venäjän ortodoksinen kirkko vahvisti vuonna 1993.
Nykytila
Nykyään tässä Moskovan patriarkaattiin kuuluvassa Viron ortodoksisessa kirkossa on 31 seurakuntaa, noin 40 (2009 – 43) pappia ja noin 10 (2009 – 14) diakonia. Kirkkoon kuuluu yksi nunnaluostari Pühtitsassa (Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster / Пюхтицкий Успенский женский монастырь). Kirkko noudattaa juliaanista kirkkokalenteria aivan kuten patriarkaattinasakin. Arvioitu jäsenmäärä on (2009) noin 170 000.
Virossa ilmestyvä kirkon oma venäjänkielinen julkaisu on nimeltään Мир православия / Mir Pravoslavija ja kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.orthodox.ee
Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
Autokefaliset kirkot |
Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka* |
Autonomiset kirkot |
Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina |
Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |