Sakramentti

Sakramentit eli mysteeriot ovat kirkon pyhiä toimituksia, joissa ihminen pääsee näkymättömän Jumalan armon osallisuuteen erilaisten näkyvien merkkien kautta. Sakramentteja toimittavat hätäkastetta lukuun ottamatta ainoastaan piispat ja papit.

Eri kirkkokuntien kesken on teologisia mielipide-eroja sakramenttien lukumäärän ja vaikutuksen suhteen. Sakramenttien asettajaksi on kuitenkin aina ymmärretty itse Kristus.

Nykyään ortodoksisessa kirkossa katsotaan olevan seitsemän sakramenttia eli mysteeriota.

Kaste

Kaste toimitetaan kirkon jäsenyyteen liittyvälle ihmiselle. Kasteessa ihminen pääsee Jumalan yhteyteen, syntyy uudelleen ja saa syntinsä anteeksi. Kaste on ainutkertainen. Ainoastaan hätätapauksessa kasteen saa toimittaa myös kristilliseen kirkkoon kuuluva mies tai nainen.

Mirhalla voitelu

Mirhalla voitelu tai lyemmin mirhavoitelu toimitetaan heti kasteen jälkeen. Mirhavoitelu on Pyhän Hengen lahjojen vuodattamisen toimitus, jonka esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu kätten päälle paneminen. Muualla Pyhän Kolminaisuuden nimeen kastettu kristitty liitetään ortodoksiseen kirkkoon voitelun sakramentin kautta.

Ehtoollinen

Ortodoksisen kirkon keskeisin sakramentti on pyhä ehtoollinen. Ehtoollisen välityksellä ihminen pääsee yhteyteen Jumalan ja toisten uskovien kanssa. Sakramentin päätarkoituksena on syntien anteeksisaaminen. Ehtoollisaineina käytetään viiniä ja leipää, jotka ortodoksisen käsityksen mukaan Pyhän Hengen vaikutuksesta muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Katumus

Katumuksen sakramentti koostuu syntien tunnustamisesta Jumalalle papin kuullen ja tunnustuksen jälkeen papin lukemasta anteeksiantorukouksesta. Katumuksen sakramentissa ei ole tarkoitus pelkästään luetella tekemiään syntejä vaan katumukseen liittyy erittäin keskeisesti myös parantava mielenmuutos.

Pappeus

Pappeus (pappeuteen vihkiminen) on yksi ortodoksisen kirkon pyhistä mysteerioista eli sakramenteista. Perustaessaan kirkon Jeesus valitsi 12 apostolia seuraajikseen. Nämä apostolit olivat ensimmäisiä piispoja, jotka myöhemmin vihkivät pappeja. Ortodoksisessa kirkossa pappeuden virka jakaantuu kolmeen eri asteeseen, jotka ovat diakonius, pappeus ja piispuus. Papit ja piispat toimittavat sakramentteja sekä kaitsevat laumaa. Ortodoksisessa kirkossa pappeus on varattu vain miehille.

Avioliitto

Avioliiton kirkollisessa solmimisessa ei ole kysymys vain kahden henkilön, miehen ja naisen juridisesta sopimuksesta vaan myös avioliitossa elämiseen tarvittavan siunauksen ja vahvistuksen hakemisesta Jumalalta. Avioliiton todellinen vahvistaja on aina Kolmiyhteinen Jumala.

Sairaanvoitelu

Uudessa testamentissa kerrotaan sairaiden voitelemisesta. Sairaanvoitelun sakramentti toimitetaan sairaille heidän parantamisekseen - kyse ei siis ole "viimeisestä voitelusta". Sairaanvoiteluun kuuluvat rukoukset, epistolat, evankeliumit, voitelurukoukset ja voitelu sekä synninpäästö. Voidellessaan sairasta pyhitetyllä öljyllä pappi tai piispa rukoilee Jumalan armoa parantamaan sairaan.

Kuten edellä todettiin, ortodoksisen kirkon käsitys sakramenttien määrästä ei ole aina ollut sama kuin nykyään. Ennen sakramenteiksi tulkittiin myös esimerkiksi munkiksi vihkiminen, hautaus ja vedenpyhitys.

Nykyään sakramenttien määrä on edellä esitetty seitsemän.

Roomalaiskatolinen kirkko katsoo sakramenttien lukumäärän olevan tarkalleen seitsemän. Sakramentit ymmärretään samoin kuin ortodoksisessa kirkossa. Luterilainen ja reformoitu osa kristikuntaa on päätynyt pitämään sakramenttien määrää kahtena hyväksyen sakramenteiksi ainoastaan kasteen ja ehtoollisen. Tosin jotkut protestanttiset suuntaukset pitävät ehtoollista vain muistoateriana.

Ronja Venesperä

Aiheesta muualla

• isä Raimo Sissonen: Tsasounan suunnalta / Sakramentit, www.tsasouna.net/sakramentit.htm
• www.ort.fi/sivut_ortodoksisuus/jumalanpalvelukset/sakramentit.php

Kirjallisuutta

• Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss. 147-151)
• Schmemann, Alexander: Maailman elämän edestä - sakramentit ja ortodoksisuus