Ero sivun ”Kirkkoslaavi” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksine...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli. |
'''Kirkkoslaavi''' on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kirkkokieleksi (vrt. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolilaisuus]] ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli. |
||
Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi |
Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi [[Bysantti]]a lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät [[Methodios|Methodios]] ja [[Kyrillos|Kyrillos]]. |
||
He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä |
He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa. |
||
Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa. |
Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa. |
||
Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on |
Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on vakiintunut meille jumalanpalveluskieleksi. Joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia saatetaan toimittaa myös kirkkoslaaviksi, tai kirkkoslaavia voidaan käyttää suomen ja muiden kielten rinnalla. Viime aikoina kirkkoslaavin käyttö on slaavilaisen, lähinnä venäläisten maahanmuuton seurauksena jälleen ollut yleistymässä Suomenkin kirkoissa. |
||
Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni|ikoneissa]], [[Kirkkolippu|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide |
Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa [[Ikoni|ikoneissa]], [[Kirkkolippu|kirkkolipuissa]] ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittelee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa. |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Liturgian tekstejä|Liturgian tekstejä slaaviksi]] |
|||
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]] |
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]] |
||
[[Luokka:Sanasto]] |
|||
Nykyinen versio 17. toukokuuta 2010 kello 21.06
Kirkkoslaavi on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialainen murre, jota usein nimitetään myös muinaisbulgariaksi. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa ortodoksisen kirkon kirkkokieleksi (vrt. roomalaiskatolilaisuus ~ latina). Kirkkoslaavia edelsi erillinen muinaskirkkoslaavin kieli.
Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, pyhät Methodios ja Kyrillos.
He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.
Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa.
Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä. Suomen ortodoksisessa kirkossa keskeisimmät jumalanpalvelustekstit käännettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomeksi ja suomi on vakiintunut meille jumalanpalveluskieleksi. Joissakin seurakunnissa jumalanpalveluksia saatetaan toimittaa myös kirkkoslaaviksi, tai kirkkoslaavia voidaan käyttää suomen ja muiden kielten rinnalla. Viime aikoina kirkkoslaavin käyttö on slaavilaisen, lähinnä venäläisten maahanmuuton seurauksena jälleen ollut yleistymässä Suomenkin kirkoissa.
Slaavinkielisistä kirjoitusta näkyy Suomessa usein vanhoissa ikoneissa, kirkkolipuissa ja kirkkojen koristeteksteissä. Nykyisin suomalainen ortodoksinen kirkkotaide jäljittelee kirkkoslaavia käyttämällä täysin suomenkielisen tekstiin kirjasinlajia, joka muistuttaa tyyliltään kirkkoslaavin kyrillistä kirjaimistoa.