Ero sivun ”Neamţ” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Neamţussa == |
== Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Neamţussa == |
||
Kirkon rakentaja onnistui erinomaisesti yhdistämään arvokkaimmat elementit aikaisemmista saavutuksista jättäen varjoonsa kolmikaariset keskilaivakirkot, kuten pyhän [[ |
Kirkon rakentaja onnistui erinomaisesti yhdistämään arvokkaimmat elementit aikaisemmista saavutuksista jättäen varjoonsa kolmikaariset keskilaivakirkot, kuten pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkon Harlaussa, ja kaksikupoliset [[kirkkosali]]in johtavat käytävät, kuten pyhän Johanneksen kirkon Piatra Neamţissa. Ştefan cel Maren pohjapiirros esitteli pylväin vahvistetun kammion keskilaivan ja kirkon sisääntulon välissä lisäten käytävän kirkon länsipuolelle. Tästä tuli klassinen luostareiden tyyli, jota seurattiin myöhempinä vuosisatoina. Alttarin eteläiseen kaareen lisättiin ulkonema voivod Iliaş Vodan (1546-1551) aikana. Siellä säilytettiin [[jumalanpalveluspuku]]ja ja [[Liturgiset esineet|liturgisia esineitä]]. |
||
Kirkon ulkoseinät ovat koristeltu ornamenteilla ja lasitetuilla tiilillä. Ulkoseinien yläosissa kulkee kaksi riviä syvennyksiä. Joissakin näkyy jälkiä freskoista. Kirkon ulkokoristeen ovat tyypillisiä moldavialaiselle sen ajan tyylille, yhdistäen bysanttilaisia elementtejä (''lasitetut tiilet'') goottilaiseen (''ikkunoiden, ovien ja pylväskaarien muodot''), luoden uuden oman tyylinsä. |
Kirkon ulkoseinät ovat koristeltu ornamenteilla ja lasitetuilla tiilillä. Ulkoseinien yläosissa kulkee kaksi riviä syvennyksiä. Joissakin näkyy jälkiä freskoista. Kirkon ulkokoristeen ovat tyypillisiä moldavialaiselle sen ajan tyylille, yhdistäen bysanttilaisia elementtejä (''lasitetut tiilet'') goottilaiseen (''ikkunoiden, ovien ja pylväskaarien muodot''), luoden uuden oman tyylinsä. |
||
Versio 22. marraskuuta 2008 kello 15.21
Neamţun luostari sijaitsee 16 kilometrin päässä Târgu Neamţistä ja noin viiden kilometrin päässä kahden muinaisen kauppareitin risteyksestä. Neamţun luostari on vanhin ja tärkein luostariyhteisö Moldaviassa. Vuodesta 1993 luostarissa on toiminut aktiivinen teologinen korkeakoulu.
Neamţun luostarin sisäänkäynti
Vuosina 1961–1962 tehdyt arkeologiset kaivaukset osoittivat että alueella oli luostarielämää jo 1000-luvulla. 1300-luvulla Moldavian voivod Petru Muşat (1375-1391) huomioi luostariyhteisön ja rakensi heidän puisen kirkon tilalle kivisen Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon. Kellotornin rakennutti 1400-luvun alussa Alexandru cel Bun.
Nykyisen Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon rakennutti voivod Ştefan cel Mare vuosina 1485-1497, kuten sisääntulo-oven yläpuolella oleva kaiverrus kertoo. Petru Muşatin rakennuttama kirkko tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1471. Tämä kirkko on suurin ja huomattavin Ştefan cel Maren lahjoittamista kirkoista. Se myös edustaa parhaiten 1400-luvun moldavialaista arkkitehtuuria suunnittelultaan, sisärakenteiltaan ja koristeelliselta julkisivultaan.
Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Neamţussa
Kirkon rakentaja onnistui erinomaisesti yhdistämään arvokkaimmat elementit aikaisemmista saavutuksista jättäen varjoonsa kolmikaariset keskilaivakirkot, kuten pyhän Georgios Voittajan kirkon Harlaussa, ja kaksikupoliset kirkkosaliin johtavat käytävät, kuten pyhän Johanneksen kirkon Piatra Neamţissa. Ştefan cel Maren pohjapiirros esitteli pylväin vahvistetun kammion keskilaivan ja kirkon sisääntulon välissä lisäten käytävän kirkon länsipuolelle. Tästä tuli klassinen luostareiden tyyli, jota seurattiin myöhempinä vuosisatoina. Alttarin eteläiseen kaareen lisättiin ulkonema voivod Iliaş Vodan (1546-1551) aikana. Siellä säilytettiin jumalanpalveluspukuja ja liturgisia esineitä.
Kirkon ulkoseinät ovat koristeltu ornamenteilla ja lasitetuilla tiilillä. Ulkoseinien yläosissa kulkee kaksi riviä syvennyksiä. Joissakin näkyy jälkiä freskoista. Kirkon ulkokoristeen ovat tyypillisiä moldavialaiselle sen ajan tyylille, yhdistäen bysanttilaisia elementtejä (lasitetut tiilet) goottilaiseen (ikkunoiden, ovien ja pylväskaarien muodot), luoden uuden oman tyylinsä.
Neamţun luostarin esineistö
Sisäosan ikonit ovat kahdelta eri ajalta. Alttarissa, keskilaivassa ja hautakammiossa ne ovat Ştefan cel Maren maalauttamia ja kirkkosaliin johtavalla käytävällä sekä kuistilla ne taas ovat Petru Raresin 1500-luvulla maalauttamia. Kaikki ikonit, mukaan lukien kellotorni ja eteinen, restauroitiin vuonna 1830.
Nykyään ikonit käyvät läpi uutta restaurointia, joka kunnioittaa Ştefan cel Maren ajan henkeä. Neamţun luostari on ollut myös tärkeä taiteen ja kulttuurin keskus. 1400-luvun alussa sinne perustettiin kalligrafi- ja miniaturikoulu. Sen merkittävimpiä hahmoja oli munkki Gavril, joka kirjoitti 1429 paperikääröön hämmästyttävin miniatyyrein neljä evankeliumia. Tätä säilytetään nykyään Oxfordissa Englannissa. Neamţussa koulutettiin myös kaksi kronikoitsijaa, Macarie ja Eftimie, jotka kirjoittivat Moldovian kronikat Petru Raresin ja Aleksanteri Lapusneanun ajoilta 1500-luvulta. Luostarista on myös tullut monia oppineita, kansalliskulttuurin edistäjiä ja oppineita munkkeja. 1800-luvun alussa sinne perustettiin kustannustalo, joka kustansi monia graafisesti erityislaatuisia kirjoja, kuten vuoden 1821 Raamatun, joka on kaunis taiteellinen työ.
1700-luvulla pyhä Paisie Neamţu toi uudistuksen henkiseen elämään, joka tunnetaan Paisianismi liikkeenä. Liike vaikutti kaikissa ortodoksisissa maissa. Hänen aikanaan käännettiin kreikasta ja slaavista romaniaksi monia käsikirjoituksia, jotka ovat yhä luostarin kirjastossa. Näistä tärkein on Filokalia. Neamţun luostarissa on laaja kokoelma liturgista esineistöä, joita munkit ovat luoneet. Näitä suuren taiteellisen arvon omaavia esineitä ovat muun muassa ikonit, ristit, maljat, puuveistokset, kankaat ja koruompelut.
Neamţun luostarin Kristuksen taivaaseen astumisen kirkossa on ihmeitätekevä Jumalanäiti –ikoni ikonostaasin edessä kunniapaikalla. Sen sai lahjaksi moldavialainen voivod Aleksandru cel Bun Bysantin keisarilta Johannes (VIII) Paleologokselta 1500-luvun alussa. Ikoni maalattiin vuonna 665 ja vuosina 1844-1845 se koristeltiin kultapäällysteisellä hopealla, johon on upotettu arvokkaita kiviä. Koska ikoni on maalattu Lydassa, jossa suurmarttyyri Georgios Voittajan reliikit ovat, Jumalanäidin ikonin toiselle puolelle on maalattu Greorioksen ikoni.
Luostarin muut rakennukset
Luostarialueella sijaitsee Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon lisäksi pyhän Georgios Voittajan kirkko, joka ensin rakennettiin pihan keskelle vuosina 1959-1960, mutta sittemmin purettiin ja rakennettiin uudelleen keskelle itäistä siipeä. Tässä kirkossa on ikonostaasi vuodelta 1798 ja muuta vanhaa liturgista esineistöä, kuten kolmikätinen Jumalanäiti-ikoni. Sen kolmas käsi kuuluu pyhälle Johannes Damaskolaiselle. Ikoni on ihmeitätekevä ja on toisinto ikonista joka on [[Ahtos]-vuorella Hilanderin luostarissa.
Luostarin muurien sisällä on lisäksi kaksi kappelia, Kristuksen taivaaseen astumisen (1819-1821) ja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (1809-1810) kappelit. Luostarin muurit on rakennettu 1700-luvulla pyhän Paisuksen aikaan ja kunnostettu vuoden 1862 tulipalon jälkeen. Rakennusten edessä länteen päin on Aghiasmatar eli pyhän veden torni, joka on pyöreä ja rakennettu vuosina 1836-1837. Siellä pidetään vedenpyhityspalvelukset Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapäivänä ja helluntaina. Sen sisäosan ikonit maalasi 1974-1977 Varahil Moraru.
Luostarin muurien ulkopuolelle on juuri valmistunut uusi kirkko teologista korkeakoulua varten. Luostarin muurien länsipuolella on hautausmaa ja pyhän Johannes Blagoslavulin kirkko, joka rakennettiin 1834-1835. Kirkko on tilava ja siinä on sekä avoin että suljettu kuisti ja se on erittäin valoisa sisältä.
Neamţun luostarilla on viisi skiittaa: Pocrov, Vovidenia, Icoana Veche, Icoana Noua ja Baiceni. Luostarin kirjasto sisältää yli 19 000 teosta. Kirjastossa on myös museo, joka esittelee kirkollista esineistöä 1600-luvulta lähtien.