Ero sivun ”Leo Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa” versioiden välillä

Versio 10. lokakuuta 2017 kello 14.04

KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo
(kuva © Pyykkönen)

Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo (siviilinimeltään Leo Makkonen) syntyi 4. kesäkuuta 1948 Pielavedellä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Aleksanteri Makkonen ja hänen vaimonsa Jeudokia (os. Tusa), molemmat kotoisin luovutetun Karjalan Salmista, isä Manssilasta, äiti Varpaselästä.

Koulunkäynti ja opiskelu

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Pielaveden yhteiskoulusta v. 1967 ja suoritti ortodoksisen pappiskandidaatin tutkinnon Kuopiossa Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa v. 1972. Teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Joensuun yliopistossa v.1995 ja sai teologian maisterin arvon samana vuonna.

Työ ja kirkolliset vihkimykset

Hän on toiminut ortodoksisena uskonnon opettajana Itä-Karjalan kansanopistossa Punkaharjulla vv. 1972 – 1973, sen jälkeen ensin opettajana ja sitten Ilomantsin sekä Turun piirin matkapappina vv. 1973 – 1979. V. 1974 hän toimi ensin Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan ja sitten v. 1976 Turun ortodoksisen seurakunnan vt. kirkkoherrana. Vuonna 1979 hänet valittiin Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi nimikkeellä Joensuun piispa.

Samana vuonna 1979 hänet valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi nimikkeellä Oulun metropoliitta 1.1.1980 alkaen ja v. 1996 hänet valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi nimikkeellä Helsingin metropoliitta. Lokakuussa 2001 kirkolliskokous valitsi hänet Karjalan ja koko Suomen arkkipiispaksi.

Mikäli Suomen ortodoksinen kirkon kirkolliskokous kokouksessaan marraskuussa 2017 päättä siirtää arkkipiispan istuimen Helsinkinn, hänen kirkollinen arvonimensä muuttuu sen mukaisesti Helsingin ja koko Suomen arkkipiispaksi.

Arkkipiispa Leo on ollut jäsenenä Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa v. 1975 alkaen ja ortodoksisessa kirkollishallituksessa v. 1980 alkaen. Piispainkokouksen jäsen hän on ollut v. 1979 alkaen ja kirkollisen ylioikeuden jäsen vuodesta 1980.

Hänet on vihitty diakoniksi ja papiksi v. 1973 ja piispaksi v. 1979.

Luottamustehtäviä

Arkkipiispa Leo on toiminut puheenjohtajana mm. Lintulan luostarin ystävät ry:ssä vv. 1978 - 1993, Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnassa vv. 1979 - 1994, kirkkokunnan hallinnon kehittämistyöryhmissä 1996 - 2001, Oulun ortodoksisen hiippakunnan säätiön hallintoneuvostossa vv. 1988 - 1996, Helsingin metropoliittakunnan säätiön hallintoneuvostossa vv. 1998 - 2000, Karjalan hiippakunnan säätiön hallintoneuvostossa vuodesta 2004, OrtAidissa vuodesta 2000, Ortodoksinen lähetys ry:ssä vuodesta 2004, Karjalan kielen seurassa vuodesta 1995 ja eräissä muissakin järjestöissä ja yhdistyksissä. Arkkipiispa Leo on ollut Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen vuodesta 1981 alkaen ja hallituksessa sekä varapuheenjohtajana vv. 1987 - 1990.

Arkkipiispa Leo toimii myös Pyhän Karitsan ritarikunnan suurmestarina.

Huomionosoitukset ja kunniamerkit

KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo
(kuva © Pyykkönen)

Arkkipiispa Leolle on myönnetty mm. seuraavat ansio- ja kunniamerkit:

Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki
Suomen Leijonan 1. luokan komentajamerkki
Sotilasansiomitali
Pyhän Karitsan Ritarikunnan suurristi
Kreikan Feniksin ritarikunnan suurkomentajamerkki
Pyhän Konstantinus Suuren ritarikunnan suurupseerimerkki
Pyhän Maria Magdalenan ritarimerkki (II) (Puolan ortodoksinen kirkko)
Pyhän Innokentiuksen kultainen kunniaristi (Amerikan autokefalinen kirkko)
Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunnan hopeinen ansiomerkki
Pyhän Markuksen ritarimerkki (II) (Aleksandrian patriarkaatti)
Ortodoksisten Nuorten Liiton kultainen ansiomerkki
Karjalan liiton kultainen ansiomerkki
Rintamaveteraaniliiton kunniaristi
Karjalan Liiton kultainen Pro Carelia -ansiomerkki
Suomen sotaveteraaniliiton ansiomitali
Suomen Nuorisoseurojen Liiton kultainen ansiomitali
Kuopio-mitali
Pyhän piispa Platonin 3. luokan kunniamerkki (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko)
Pyhän Henrikin risti (Suomen evankelis-luterilainen kirkko)
Pyhän suurruhtinas Vladimirin ritarikunnan kunniamerkki (Ukraina)
Pyhän Jasorslav Viisaan ritarikunnan kunniamerkki (Ukraina)
Pyhän Filothei Ateenalaisen kultainen kunniamerkki (Kreikan ortodoksinen kirkko)
Pyhän Apostoli Paavalin suurristi (Kreikan ortodoksinen kirkko)
Feeniksin ritarikunnan suurristin (Kreikka)
Pyhän Spyridonin kultainen suurristi tähtien kera (Kreikka)
Pyhän Barnabaan kultainen kunniamerkki (Kypros)

Arkkipiispa Leo on Joensuun yliopiston teologian kunniatohtori (v. 2004) sekä Pariisin Pyhän Sergein teologisen instituutin kunniatohtori (v. 2005).

HAP

Kirjallisuutta

Maija Hurri: Arkkipiispa Leo - Kutsumus ja tahto (WSOY), 2003
Arkkipiispa Leo on kirjoittanut useita suomen- ja karjalankielisiä runo- ja mietelmäkirjoja

Katso myös

Linkkejä

Arkkipiispa Leon kotisivut

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispat:

@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 Samana vuonna 1979 hänet valittiin [[Oulun hiippakunta|Oulun hiippakunnan]] piispaksi nimikkeellä Oulun [[metropoliitta]] 1.1.1980 alkaen ja v. 1996 hänet valittiin [[Helsingin hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] piispaksi nimikkeellä Helsingin metropoliitta. Lokakuussa 2001 [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|kirkolliskokous]] valitsi hänet Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]]ksi.
-Mikäli [[Suomen ortodoksinen kirkolliskokous]] kokouksessaan marraskuussa 2017 päättä siirtää arkkipiispan istuimen Helsinkinn, hänen kirkollinen arvonimensä muuttuu sen mukaisesti Helsingin ja koko Suomen arkkipiispaksi.
+Mikäli [[Suomen ortodoksinen kirkon kirkolliskokous]] kokouksessaan marraskuussa 2017 päättä siirtää arkkipiispan istuimen Helsinkinn, hänen kirkollinen arvonimensä muuttuu sen mukaisesti Helsingin ja koko Suomen arkkipiispaksi.
 Arkkipiispa Leo on ollut jäsenenä Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa v. 1975 alkaen ja ortodoksisessa [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|kirkollishallituksessa]] v. 1980 alkaen. [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|Piispainkokouksen]] jäsen hän on ollut v. 1979 alkaen ja [[Kirkollinen ylioikeus|kirkollisen ylioikeuden]] jäsen vuodesta 1980.