Ero sivun ”Svjatogorskin Jumalanäiti” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni''' on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (''Pskov'') maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pi...) |
|||
(4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni''' on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (''Pskov'') maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pihkovan ympäristössä |
'''Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni''' on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (''Pskov'') maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pihkovan ympäristössä Lugovitsan virran lähistöllä paikalliselle viisitoistavuotiaalle hieman yksinkertaiselle paimenelle nimeltään Timofei ilmestyi Hellyyden (''Eleusa'') Jumalanäidin ikoni. |
||
== Hellyyden Jumalanäidin ikoni == |
== Hellyyden Jumalanäidin ikoni == |
||
[[Eleusa|Hellyyden]]-ikoni sijoitettiin tämän jälkeen Voronitšan seurakunnan pyhän [[Georgios Voittaja|Georgioksen]] kirkkoon. Ikonista lähti ääni, joka kertoi Jumalan armon loistavan tälle kukkulalle seuraavien kuuden vuoden kuluttua. |
[[Eleusa|Hellyyden]]-ikoni sijoitettiin tämän tapahtuman jälkeen Voronitšan (Воронич) seurakunnan pyhän [[Georgios Voittaja|Georgioksen]] kirkkoon. Ikonista lähti ihmeellinen ääni, joka kertoi Jumalan armon loistavan tälle kukkulalle seuraavien kuuden vuoden kuluttua. |
||
== Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni == |
== Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni == |
||
Vuonna 1569 ilmestyi tälle samalle nuorelle Sinitša-kukkulalla Jumalanäidin [[Hodigitria]] (Tiennäyttäjä) ikoni männyn runkoon. Timofei vietti paikalla 40 päivää paastoten ja rukoillen. Edelleen ihmeellinen ääni ikonista käski papistoa ja ihmisiä tulemaan Sinitša-kukkulalle Hellyyden Jumalanäiti-ikonin kanssa seuraavana perjantaina [[Kaikkien pyhien sunnuntai]]n jälkeen. |
Vuonna 1569 ilmestyi tälle samalle nuorelle Sinitša-kukkulalla (Синичьей) Jumalanäidin [[Hodigitria]] (Tiennäyttäjä) ikoni männyn runkoon. Timofei vietti paikalla 40 päivää paastoten ja rukoillen. Edelleen ihmeellinen ääni ikonista käski papistoa ja ihmisiä tulemaan Sinitša-kukkulalle Hellyyden Jumalanäiti-ikonin kanssa seuraavana perjantaina [[Kaikkien pyhien sunnuntai]]n jälkeen. |
||
== Kappeli rakennetaan ja se palaa == |
== Kappeli rakennetaan ja se palaa == |
||
Kun ristisaatto saavutti kukkulan ja [[moleben]] (''rukoushetki'') alkoi, ihmeellinen valo alkoi äkkiä loistaa [[evankeliumi]]n lukemisen aikana. Ilma oli täynnä tuoksua ja kaikki näkivät Hodigitria-ikonin männyssä. Molemmat pyhät ikonit, Tiennäyttäjä (''Hodigitria'') ja Hellyys (''Elousa''), vietiin suurmarttyyri Gregorioksen kirkkoon. Niiden edessä tapahtui monia ihmeellisiä tapahtumia ja parantumisia, joista raportoitiin tsaari Ivan IV:lle. Hänen määräyksestään Sinitša-kukkulalle – jota tuolloin alettiin kutsua |
Kun ristisaatto saavutti kukkulan ja [[moleben]] (''rukoushetki'') alkoi, ihmeellinen valo alkoi äkkiä loistaa [[evankeliumi]]n lukemisen aikana. Ilma oli täynnä tuoksua ja kaikki näkivät Hodigitria-ikonin männyssä. Molemmat pyhät ikonit, Tiennäyttäjä (''Hodigitria'') ja Hellyys (''Elousa''), vietiin suurmarttyyri Gregorioksen kirkkoon. Niiden edessä tapahtui monia ihmeellisiä tapahtumia ja parantumisia, joista raportoitiin tsaari Ivan IV:lle. Hänen määräyksestään Sinitša-kukkulalle – jota tuolloin alettiin kutsua ”Svjatoksi” (''Святою / Pyhä'') – rakennettiin [[kappeli]], johon nuo kaksi ihmeitätekevää ikonia siirrettiin. Mutta pian, kun vietettiin [[Pokrova|Jumalansynnyttäjän suojeluksen]] (Pokrova) juhlaa ja [[ristisaatto]] ikonien kanssa oli menossa pyhälle kukkulalle, kappeli yhtäkkiä paloi poroksi. Tuli tuhosi kaiken muun sisällä olevan, paitsi pyhät asiat säilyivät vahingoittumattomina. |
||
== Kivikirkko rakennetaan == |
== Kivikirkko rakennetaan == |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Hellyyden Jumalanäidin ikonin muistopäivä on maaliskuun 19. päivänä ja yhdeksäntenä perjantaina pääsiäisen jälkeen. Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikonin muistopäivä on heinäkuun 17. päivänä ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen päivänä eli pokrovana lokakuun 1. päivänä. |
Hellyyden Jumalanäidin ikonin muistopäivä on maaliskuun 19. päivänä ja yhdeksäntenä perjantaina pääsiäisen jälkeen. Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikonin muistopäivä on heinäkuun 17. päivänä ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen päivänä eli pokrovana lokakuun 1. päivänä. |
||
Katso ikonin kuva internetistä: |
|||
-> [http://www.hram-feodosy.kiev.ua/img_col/072010_bm97_sviat.jpg Svjatogorskin Jumalanäiti] |
|||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
Rivi 31: | Rivi 35: | ||
{{jumalansynnyttäjän ikoneja}} |
{{jumalansynnyttäjän ikoneja}} |
||
[[Luokka:Ikonit]] |
[[Luokka:Ikonit]] |
||
[[Luokka:Ikonit/Jumalansynnyttäjä]] |
|||
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]] |
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]] |
||
[[Luokka:Maaliskuu]] |
[[Luokka:Maaliskuu]] |
Nykyinen versio 10. syyskuuta 2019 kello 15.31
Svjatogorskin Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni on peräisin Svjatogorskin luostarista Pihkovan (Pskov) maakunnasta. Vuonna 1563, tsaari Iivana Julman hallituskaudella, Pihkovan ympäristössä Lugovitsan virran lähistöllä paikalliselle viisitoistavuotiaalle hieman yksinkertaiselle paimenelle nimeltään Timofei ilmestyi Hellyyden (Eleusa) Jumalanäidin ikoni.
Hellyyden Jumalanäidin ikoni
Hellyyden-ikoni sijoitettiin tämän tapahtuman jälkeen Voronitšan (Воронич) seurakunnan pyhän Georgioksen kirkkoon. Ikonista lähti ihmeellinen ääni, joka kertoi Jumalan armon loistavan tälle kukkulalle seuraavien kuuden vuoden kuluttua.
Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikoni
Vuonna 1569 ilmestyi tälle samalle nuorelle Sinitša-kukkulalla (Синичьей) Jumalanäidin Hodigitria (Tiennäyttäjä) ikoni männyn runkoon. Timofei vietti paikalla 40 päivää paastoten ja rukoillen. Edelleen ihmeellinen ääni ikonista käski papistoa ja ihmisiä tulemaan Sinitša-kukkulalle Hellyyden Jumalanäiti-ikonin kanssa seuraavana perjantaina Kaikkien pyhien sunnuntain jälkeen.
Kappeli rakennetaan ja se palaa
Kun ristisaatto saavutti kukkulan ja moleben (rukoushetki) alkoi, ihmeellinen valo alkoi äkkiä loistaa evankeliumin lukemisen aikana. Ilma oli täynnä tuoksua ja kaikki näkivät Hodigitria-ikonin männyssä. Molemmat pyhät ikonit, Tiennäyttäjä (Hodigitria) ja Hellyys (Elousa), vietiin suurmarttyyri Gregorioksen kirkkoon. Niiden edessä tapahtui monia ihmeellisiä tapahtumia ja parantumisia, joista raportoitiin tsaari Ivan IV:lle. Hänen määräyksestään Sinitša-kukkulalle – jota tuolloin alettiin kutsua ”Svjatoksi” (Святою / Pyhä) – rakennettiin kappeli, johon nuo kaksi ihmeitätekevää ikonia siirrettiin. Mutta pian, kun vietettiin Jumalansynnyttäjän suojeluksen (Pokrova) juhlaa ja ristisaatto ikonien kanssa oli menossa pyhälle kukkulalle, kappeli yhtäkkiä paloi poroksi. Tuli tuhosi kaiken muun sisällä olevan, paitsi pyhät asiat säilyivät vahingoittumattomina.
Kivikirkko rakennetaan
Tälle pyhälle paikalle rakennettiin sitten kivikirkko Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kunniaksi ja alttari sille paikalle, missä Tiennäyttäjä-ikoni oli ilmestynyt. Molemmat ylistävät ikonit sijoitettiin alemmalle tasolle ikonostaasiin: Tiennäyttäjä oikealle puolelle (sittemmin kappeliin, joka rakennettiin ikonin kunniaksi vuonna 1779) ja Hellyys vasemmalle puolelle (kappeliin, joka rakennettiin vuonna 1776).
Luostari perustetaan
Samana vuonna 1569 pyhälle kukkulalle perustettiin Svjatogorskin (”Pyhän kukkulan”) (Jumalansynnyttäjän) kuolonuneen nukkumisen luostari.
Joka vuosi Pietarin ja Paavalin paaston ensimmäisenä perjantaina, ikonit viedään Pihkovan Pyhän Kolminaisuuden katedraaliin. Seuraavana sunnuntaina ristisaatto kulkee niiden kanssa kaupungin sisemmän muurin ympäri.
Ikonien muistopäivät
Hellyyden Jumalanäidin ikonin muistopäivä on maaliskuun 19. päivänä ja yhdeksäntenä perjantaina pääsiäisen jälkeen. Jumalanäidin Tiennäyttäjä-ikonin muistopäivä on heinäkuun 17. päivänä ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen päivänä eli pokrovana lokakuun 1. päivänä.
Katso ikonin kuva internetistä: