Ero sivun ”Mysteerin kohtaaminen (kirja)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Hannu siirsi sivun Mysteerin kohtaaminen uudelle nimelle Mysteerin kohtaaminen (kirja)) |
||
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
:: Koko: 145 x 205 mm |
:: Koko: 145 x 205 mm |
||
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
||
Tulosta tästä kirjan [[Media:Mysteerin_kohtaaminen_sisallys.pdf|'''sisällysluettelo''']] (pdf).<br> |
|||
---<br> |
----<br> |
||
== Ortodoksinen tietokirja == |
== Ortodoksinen tietokirja == |
||
[[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeoksen]] suomeksi käännetty kirja ''"Mysteerin kohtaaminen"'' on hyvä ortodoksinen tietoteos. Meillä on Suomessa suuri määrä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]] aikuisiällä liittyneitä, joilta puuttuu osittain lapsuuden tai ja nuoruuden aikainen ortodoksinen tapaperinne. He ovat saattaneet käydä nuoruudessaan [[Luterilainen kirkko|luterilaista]] pyhäkoulua ja luterilaisen rippikoulun ja oppineet luterilaisen tapakulttuurin, sen lisäksi saattaa olla, että jotkut heistä eivät ole käyneet mitään ortodoksisia valmentavia kursseja tai katekumeenikoulua. Osa näistä aikuisiällä liittyneistä saattaa toimia jopa opetustehtävissä, luokanopettajina, uskonnonopettajina tai jopa pappeina tai muina kirkon työntekijöinä. Erityisesti heille kirja antaa hyvää lisätietoa ortodoksisuudesta tiiviissä paketissa aivan kuten tietysti kaikille muillekin ortodoksisuudesta kiinnostuneille. |
[[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeoksen]] suomeksi käännetty kirja ''"Mysteerin kohtaaminen"'' on hyvä ortodoksinen tietoteos. Meillä on Suomessa suuri määrä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]] aikuisiällä liittyneitä, joilta puuttuu osittain lapsuuden tai ja nuoruuden aikainen ortodoksinen tapaperinne. He ovat saattaneet käydä nuoruudessaan [[Luterilainen kirkko|luterilaista]] pyhäkoulua ja luterilaisen rippikoulun ja oppineet luterilaisen tapakulttuurin, sen lisäksi saattaa olla, että jotkut heistä eivät ole käyneet mitään ortodoksisia valmentavia kursseja tai katekumeenikoulua. Osa näistä aikuisiällä liittyneistä saattaa toimia jopa opetustehtävissä, luokanopettajina, uskonnonopettajina tai jopa pappeina tai muina kirkon työntekijöinä. Erityisesti heille kirja antaa hyvää lisätietoa ortodoksisuudesta tiiviissä paketissa aivan kuten tietysti kaikille muillekin ortodoksisuudesta kiinnostuneille. |
||
Kirjan aiheen – ''ortodoksinen usko nykymaailmassa'' – laajuus asettaa tietysti rajat kerronnalle, jottei kirjasta tulisi liian raskas sananmukaisesti ja sisällöllisesti. Kirjoittaja on ratkaissut asian niin, että kappaleet ovat lyhyitä ja tiiviitä. Niissä ei ole voitu useinkaan mennä itse asiaan kovin syvälle. Se saattaa tietysti olla joissain tapauksissa puutekin, mutta |
Kirjan aiheen – ''ortodoksinen usko nykymaailmassa'' – laajuus asettaa tietysti rajat kerronnalle, jottei kirjasta tulisi liian raskas sananmukaisesti ja sisällöllisesti. Kirjoittaja on ratkaissut asian niin, että kappaleet ovat lyhyitä ja tiiviitä. Niissä ei ole voitu useinkaan mennä itse asiaan kovin syvälle. Se saattaa tietysti olla joissain tapauksissa puutekin, mutta kokonaisuutta ajatellen kirja on joka tapauksessa tehokas ja hyvä tietopaketti. |
||
== Kaksi esipuhetta == |
== Kaksi esipuhetta == |
||
Rivi 35: | Rivi 36: | ||
Kirjan kautta lukija saa varmasti vastauksia joihinkin itseään askarruttaneisiin kysymyksiin koskivat ne sitten [[luostari]]elämää ja [[selibaatti]]a tai vaikka avioliittoa ja maailmassa [[kilvoittelu]]a. Kirja antaa vastauksia myös rukouksen ja hengellisen elämän harjoittamiseen, [[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukouksesta]] [[paasto]]on ja [[Sakramentti|sakramentteihin]]. |
Kirjan kautta lukija saa varmasti vastauksia joihinkin itseään askarruttaneisiin kysymyksiin koskivat ne sitten [[luostari]]elämää ja [[selibaatti]]a tai vaikka avioliittoa ja maailmassa [[kilvoittelu]]a. Kirja antaa vastauksia myös rukouksen ja hengellisen elämän harjoittamiseen, [[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukouksesta]] [[paasto]]on ja [[Sakramentti|sakramentteihin]]. |
||
Kirjan kolme viimeistä lukua on omistettu patriarkka Bartolomeoksen lempiaiheille: ekologialle, ihmisoikeuksille ja yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Useissa kohdin patriarkka kertoo omista kokemuksistaan ja asioista oman elämänsä kautta, kotona tai vaikka Halkin teologisessa koulussa koettuina. Se tuntuu aluksi hieman oudolta, sillä meihin useimpiin suomalaisiin on voimakkaasti iskostettu ajatus siitä, että maalliset ja hengelliset johtajamme ovat aivan ”eri maata”, hyvä ettei ”siniverisiä”. Joka tapauksessa tuo patriarkan oman persoonan maanpinnalle tuominen on hieno asia. Näin hänen kirjansa tekstistäkin tulee lukijalle helpompaa omaksua ja jopa lukea. |
Kirjan kolme viimeistä lukua on omistettu patriarkka Bartolomeoksen lempiaiheille: ekologialle, ihmisoikeuksille ja yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Useissa kohdin patriarkka kertoo omista kokemuksistaan ja asioista oman elämänsä kautta, kotona tai vaikka [[Halkin teologinen seminaari|Halkin teologisessa koulussa]] koettuina. Se tuntuu aluksi hieman oudolta, sillä meihin useimpiin suomalaisiin on voimakkaasti iskostettu ajatus siitä, että maalliset ja hengelliset johtajamme ovat aivan ”eri maata”, hyvä ettei ”siniverisiä”. Joka tapauksessa tuo patriarkan oman persoonan maanpinnalle tuominen on hieno asia. Näin hänen kirjansa tekstistäkin tulee lukijalle helpompaa omaksua ja jopa lukea. |
||
== Kaikkien ortodoksien perusteos == |
== Kaikkien ortodoksien perusteos == |
||
Rivi 140: | Rivi 141: | ||
**** Köyhyys ja uskonto |
**** Köyhyys ja uskonto |
||
**** Köyhyys ja valta |
**** Köyhyys ja valta |
||
**** Lopuksi: Kuninkaan paluu |
|||
*** Uskonto ja yhteiskunta: fundamentalismi ja rasismi |
*** Uskonto ja yhteiskunta: fundamentalismi ja rasismi |
||
**** Ekumeeninen patriarkaatti ja uskontojenvälinen dialogi |
**** Ekumeeninen patriarkaatti ja uskontojenvälinen dialogi |
||
Rivi 183: | Rivi 185: | ||
[[Luokka:Kirjallisuus]] |
[[Luokka:Kirjallisuus]] |
||
[[Luokka:Kirjaesittelyt]] |
[[Luokka:Kirjaesittelyt]] |
||
[[Luokka:Patriarkka Bartholomeos I]] |
Nykyinen versio 25. lokakuuta 2023 kello 17.21
- Patriarkka Bartolomeos: Mysteerin kohtaaminen - Ortodoksinen usko nykymaailmassa
- Alkuperäisteos: Encountering the Mystery (Doubleday, 2008)
- ISBN 978-952-5652-88-8
- Julkaisija/ kustantaja: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto (OKJ) / Maahenki Oy
- Suomentanut: Ari Koponen (Malcolm Hicks)
- Julkaisupäivämäärä: 13.11.2009
- Sivumäärä: 295
- Koko: 145 x 205 mm
- Sidos: sidottu / kovakantinen
Tulosta tästä kirjan sisällysluettelo (pdf).
Ortodoksinen tietokirja
Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen suomeksi käännetty kirja "Mysteerin kohtaaminen" on hyvä ortodoksinen tietoteos. Meillä on Suomessa suuri määrä ortodoksiseen kirkkoon aikuisiällä liittyneitä, joilta puuttuu osittain lapsuuden tai ja nuoruuden aikainen ortodoksinen tapaperinne. He ovat saattaneet käydä nuoruudessaan luterilaista pyhäkoulua ja luterilaisen rippikoulun ja oppineet luterilaisen tapakulttuurin, sen lisäksi saattaa olla, että jotkut heistä eivät ole käyneet mitään ortodoksisia valmentavia kursseja tai katekumeenikoulua. Osa näistä aikuisiällä liittyneistä saattaa toimia jopa opetustehtävissä, luokanopettajina, uskonnonopettajina tai jopa pappeina tai muina kirkon työntekijöinä. Erityisesti heille kirja antaa hyvää lisätietoa ortodoksisuudesta tiiviissä paketissa aivan kuten tietysti kaikille muillekin ortodoksisuudesta kiinnostuneille.
Kirjan aiheen – ortodoksinen usko nykymaailmassa – laajuus asettaa tietysti rajat kerronnalle, jottei kirjasta tulisi liian raskas sananmukaisesti ja sisällöllisesti. Kirjoittaja on ratkaissut asian niin, että kappaleet ovat lyhyitä ja tiiviitä. Niissä ei ole voitu useinkaan mennä itse asiaan kovin syvälle. Se saattaa tietysti olla joissain tapauksissa puutekin, mutta kokonaisuutta ajatellen kirja on joka tapauksessa tehokas ja hyvä tietopaketti.
Kaksi esipuhetta
Kirjan alussa on kaksi esipuhetta: lyhyempi arkkipiispa Leon kirjoitus sekä laajempi ja analyyttisempi Diokleian metropoliitta Kallistos Waren esipuhe, jossa hän monipuolisesti arvioi ja osin referoi kirjan tekstiä omin terävin näkökannoin. Siinä, missä patriarkan teksti on soljuvaa ja melkeinpä yksinkertaista ja helppoa luettavaa, metropoliitta Kallistoksen teksti sitä vastoin on kovinkin akateemista ja teologisesti pohdiskelevaa.
Vihreä patriarkka
Patriarkka Bartolomeosta on nimitetty usein julkisuudessa ”vihreäksi patriarkaksi”, hänen ympäristön ongelmiin tarttuvien ekologisten mielipiteittensä ja puheittensa vuoksi. Tämä huoli ympäristöstä välittyy voimakkaasti lukijoille myös tästä kirjasta. Niin näissä kuin monessa muussakin kohdassa kirjan lukijoille välittyy voimakkaana patriarkan ajatus siitä, että ortodoksinen kristillisyys on elämäntapa, jossa dogmin ja praksiksen eli uskon ja elämän välillä vallitsee suora ja syvällinen yhteys.
Hän korostaa kirjoituksissaan jatkuvasti ihmisen ensisijaista tärkeyttä ja vapautta: aito persoonallisuus jää saavuttamatta ilman vapautta. Mutta samalla hän puhuu ihmisen vapaudesta ja Jumalan vapaudesta. Jumala on vapaa ja siten myös ihminen on vapaa Jumalan ikonina. Vapauden luonne vain on erilainen ihmisellä ja Jumalalla, Jumalalla se on luonteeltaan absoluuttista ja ihmisellä synnin rajoittamaa.
Maallistumisen harhaoppi
Nykymaailman yhdestä suurimmista ongelmista – maallistumisesta – puhutaan kirjassa myös paljon. Bartolomeos edustaa näkökantaa, jonka mukaan maallistuminen merkitsee antropomonista, yksipuolisesti ja itsekkäästi ihmiskeskeistä harhaoppia, jossa ihmisyys erotetaan Jumalasta ja maailmasta ja jossa persoonan papilliset ja eukaristiset ulottuvuudet jätetään huomiotta.
Patriarkka itsekin toteaa kolmannen luvun alussa, että hän pyrkii kirjassaan hyvin lavein vedoin valottamaan ortodoksisen teologian peruspiirteitä. Näin todella tapahtuu, mutta se on kerrottu kuitenkin nykyihmiselle sopivassa muodossa: lyhyin tietoiskuin ja yksinkertaisella kielellä. Mitä on ortodoksinen teologia, voiko ortodoksista teologiaa opiskella? Bartolomeoksen mielestä teologia on lahja, sitä ei opeteta, se tarttuu. Se ei koostu irrallisista ilmauksista ja henkilökohtaisista mielipiteistä. Sitä ei voi artikuloida elävän tradition jatkumon ulkopuolelta. Se on yhteisöllisen tietoisuuden ja yksimielisyyden hedelmää. Se syntyy, tuotetaan ja tulkitaan koko yhteisön kokemuksen kautta. Ortodoksisen teologian perusta nojaa kiinteästi kirkkoisien perintöön.
Vastauksia kysymyksiin
Kirjan kautta lukija saa varmasti vastauksia joihinkin itseään askarruttaneisiin kysymyksiin koskivat ne sitten luostarielämää ja selibaattia tai vaikka avioliittoa ja maailmassa kilvoittelua. Kirja antaa vastauksia myös rukouksen ja hengellisen elämän harjoittamiseen, Jeesuksen rukouksesta paastoon ja sakramentteihin.
Kirjan kolme viimeistä lukua on omistettu patriarkka Bartolomeoksen lempiaiheille: ekologialle, ihmisoikeuksille ja yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Useissa kohdin patriarkka kertoo omista kokemuksistaan ja asioista oman elämänsä kautta, kotona tai vaikka Halkin teologisessa koulussa koettuina. Se tuntuu aluksi hieman oudolta, sillä meihin useimpiin suomalaisiin on voimakkaasti iskostettu ajatus siitä, että maalliset ja hengelliset johtajamme ovat aivan ”eri maata”, hyvä ettei ”siniverisiä”. Joka tapauksessa tuo patriarkan oman persoonan maanpinnalle tuominen on hieno asia. Näin hänen kirjansa tekstistäkin tulee lukijalle helpompaa omaksua ja jopa lukea.
Kaikkien ortodoksien perusteos
Vaikka teksti on, kuten edellä olen sanonut, helposti luettavaa ja jopa yksinkertaista, se on samalla kuitenkin ehdottoman tarkkaa teologisessa mielessä. Se on todella ortodoksista luettavaa, josta me kaikki voimme oppia ja omaksua asioita. Se on myös kirjoittajansa ”näköistä” tekstiä: siitä huokuu ihmisystävällisyys, suvaitsevaisuus, vuorovaikutteisuus ja halu tehdä hyvää.
Kirja on hyvä hankinta kaikille ortodokseille. Se on perusteos, johon voi palata, kun haluaa jälleen selvittää, miten jokin asia oikeastaan olikaan. Kuten jo edellä mainitsin, se on erinomainen teos myös kirkkoon liittyville, sitä harkitseville ja äskettäin kirkkoon liittyneille.
Hannu Pyykkönen,
19.11.2009
---
Sisällysluettelo
- Lukijalle (Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo)
- Esipuhe (Diokleian metropoliitta Kallistos)
- Ei teoriaa, ei filosofiaa, vaan kokemusta
- Mysteeri
- Vapaus
- Suhde
- Kokonaisuus
- Juuret
- Ei sijaa epätoivolle
- MYSTEERIN KOHTAAMINEN
- I Historiallisia näkymiä
- Ortodoksinen kirkko
- Ortodoksisen kirkon historia
- Teologiaa vuosisatojen halki
- Ekumeenisen patriarkaatin vaiheita
- Ekumeenisen patriarkaatin tehtävä
- Lopuksi: Ortodoksisuus, lännen kätketty aarre
- II Tilaa ja laulua
- Taivas maan päällä
- Ikonit ja teologia
- Ekumeeniset kirkolliskokoukset
- Opetus ikoneista
- Ikonien hengellinen syvyys
- Liturgia ikonin kotina
- Ikonit ja arkkitehtuuri
- Liturgia ja maailma
- Loppusanat: Maailman sovitus
- III Teologian lahja
- Isien tie
- Tradition saumaton vaate
- Hengen tie
- Kuka on teologi?
- Pyhä Johannes Teologi: Teologian lähde
- Bysantin teologit ja mystikot
- Apofaattinen teologia
- Lopuksi: Teologia tänään
- IV Kutsumuksena rakkaus
- Selibaatti ja vapaus
- Luostarielämän päämäärä
- Varhainen luostarielämä
- Oma vierailuni Athoksella
- Naisten luostarielämästä
- Rukouksen ja hengellisen ohjauksen keskuksia
- Askeesin tie
- Luostarielämä ja avioliitto
- Luostarielämän asema kirkossa
- Valtakunnan profeetat maailmassa
- Lopuksi: Sydämen maailma
- V Sakramentit ja hengellisyys
- Rukouksen tie
- Jeesuksen rukous
- Paaston tie
- Lopuksi: Sakramenttien maailma
- VI Luomakunnan ihme
- Maailman kauneus
- Ortodoksinen teologia ja ympäristö
- Ortodoksinen hengellisyys ja ympäristö
- Ortodoksinen liturgia ja luonnonympäristö
- Ihminen eukaristisena ja askeettisena olentona
- Luomisen kolmas päivä
- Luomisen viides ja kuudes päivä
- Köyhyys ja epätasa-arvo
- Ympäristö, köyhyys ja rauha
- Lännen virhe
- Lopuksi: Uusi maailmankuva
- VII Usko ja vapaus
- Alkusanat: Teologiset ulottuvuudet
- Absoluuttinen ja suhteellinen vapaus
- Jumalan vapaus
- Ihmisen vapaus
- Vapaus elää
- Vapaus lankeemuksesta
- Ortodoksinen teologia ja uskonnonvapaus
- Ekumeeninen patriarkaatti ja uskonnonvapaus
- Ihmisoikeudet ja uskonnollinen suvaitsevaisuus
- Keskitysleirien muisto
- Usko ja suvaitsevaisuus
- Lopuksi: Ihmisoikeudet ja aineellinen maailma
- VIII Maailman muuttuminen
- Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: köyhyys ja globalisaatio
- Maa ja kaikki mitä siinä on
- Evankeliumin tie
- Hengen tie
- Globaalitalous ja globaalinen henki
- Vastuun ottaminen
- Globalisaatio ja ekumenia
- Globalisaatio on vanha ilmiö
- Kaksiteräinen miekka
- Köyhyys ja rikkaus
- Köyhyys ja uskonto
- Köyhyys ja valta
- Lopuksi: Kuninkaan paluu
- Uskonto ja yhteiskunta: fundamentalismi ja rasismi
- Ekumeeninen patriarkaatti ja uskontojenvälinen dialogi
- Pluralismin nousu
- Euroopan Unioni
- Sekularismin kasvaminen
- Fundamentalismi ja fanatismi
- Uskonto ja absolutismi
- Apofaattinen teologia käytännön politiikassa
- Uskonnon tehtävä
- Rasismi ja muukalaiskammo
- Vieraanvaraisuus Raamatussa
- Patriarkaatti ja rasismi
- Uskonto ja politiikka
- Turkkilainen malli
- Sota ja rauha: yhteentörmäys ja vuoropuhelu
- Muutoksen valitseminen
- Uskonto ja rauha
- Rauha sydämen tienä
- Rauha kamppailun tienä
- Rauha ainoana tienä eteenpäin
- Kulttuurienväliset erimielisyydet vai vuoropuhelut?
- Uskontojenvälisen keskustelun merkitys
- Uskontojen keskustelu vuosisatojen aikana
- Jumalan rauha rauhattomassa maailmassa
- Lopuksi: Sovittelu rauhantyönä
- Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: köyhyys ja globalisaatio
- I Historiallisia näkymiä
- LOPPUSANAT
- Toivon perusta
- Toivon maailma
- Toivo muutoksesta
- Ilontäyteinen suru
- Rukouksessa seisominen
- Valo idästä
- Toivon perusta
---
Kustantajan tekemä esittely
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos puhuu kirjassaan nykymaailmalle aikamme ongelmista ortodoksisen perinteen kautta. Erityistä huomiota hän kiinnittää vihreään ajatteluun ja sen yhtymäkohtiin kristillisen askeettisen perinteen kanssa.
Arkkipiispa Leo toteaa kirjan esipuheessaan:
- "...näkymättömän ja näkyvän maailman kohtaaminen on myös Hänen Pyhyytensä patriarkka Bartolomeoksen kirjan punainen lanka. Patriarkan pohdinta avaa lukijalle ortodoksisen hengellisyyden keskeisimmän aarteen – mystiikan. Sen keskiössä on ihminen, joka rukouksellaan tuo Jumalan eteen koko luomakunnan. Ortodoksinen jumalanpalvelus on mystiikan ikoni. Tuo mystiikka ei ole vanhoihin jumalanpalveluskaavoihin kangistumista, vaan vanhan alkukirkon apostolisen rukousperinteen rikkauden siirtämistä osaksi tätä päivää."