Jumalanäiti Ymmärryksen lisääjä

Ikonin venäjänkielinen nimi on: Прибавление Ума (Подательница Ума), Siitä on suomeksi erilaisia verssioita, yleisin lienee Jumalanäiti Ymmärryksen lisääjä (tai Antaja).

(lähde: Ikonimaalari 2/2027)

---

Joidenkin tutkimustietojen perusteella ikonin alkuperä saattaa ajoittua jopa 1500-luvulle ja perustua tuon ajan länsimaisiin taidekaiverruksiin ja monimutkaisiin symbolisiin ikoneihin. Suurin osa tämän tyypin säilyneistä ikoneista on kuitenkin peräisin 1700-1800-luvuilta. Noissa ikoneissa Jumalanäiti ja Kristus-lapsi on kuvattu kuninkaallinen kruunu päässään. Kristus siunaa oikealla kädellään, vasemmassa kädessä hänellä on maapallo – globus, kuninkaallisen vallan ja voiman symboli.

Ikonin hahmot on kuvattu tummalla oliivilla ja taustalla on jumalallisen valon säteitä. Ikonin erikoisuus on sen ainutlaatuiset asut. Jumalanäiti on pukeutunut yhdessä Kristus-lapsen kanssa pitkään kellonmaiseen viittaan. Se on väriltään punainen, runsaasti kirjailtu kultaristeillä ja koristeltu jalokivillä. Ikonin yläkulmassa on liekeillä varustetut lampukat. Neitsyt Maria on kuvattu taustalla tähtitaivas avomaisen portaalin kaaren alle. Molemmilla puolilla on enkeleitä lentämässä sytytettyjen kynttilöiden kanssa Jumalanäidin ja Kristus-lapsen luo ja heidän päänsä yläpuolella on kolme serafia ja alapuolella on kerubi siivet ojennettuina. Alaosassa on vielä Jerusalemin kaupungin symboli.

Ikonin nimestä on säilynyt vanha tarina: ”Pian ja patriarkka Nikonin jälkeen Moskovassa asui eräs hurskas mies. Hän luki paljon Joosefin ajoilta peräisin olevia kirkollisia tekstejä ja alkoi sitten lukea patriarkka Nikonin korjaamia tekstejä. Luettuaan noita ja muuta kirjallisuutta, hän alkoi miettiä ja pohtia, mitä kirjoja hänen piti seurata pelastuakseen. Hän pohdiskeli kauan, mutta ei pystynyt ratkaisemaan ongelmaa ja tuli hulluksi. Kun järki palasi jälleen takaisin häneen, hän rukoili Jumalanäitiä. Miehen rukouksen kautta hänelle avautui näky Jumalanäidistä. Jumalanäiti käski miestä maalaamaan ikonin siinä muodossa, jossa hän ilmestyi miehelle, ja rukoilemaan sen edessä. Hän lupasi myös, jos mies toteuttaisi tämän, hän tulisi terveeksi.”

Tuo mies oli ikonimaalari. Näyn jälkeen hänen tietoisuutensa palasi ja hänen mielensä kirkastui ja hän alkoi maalata Jumalanäidin kuvaa. Mutta jostain syystä näky oli ollut melko lyhyt ja hän unohti kohta, kuinka ikoni pitää maalata. Silloin hän jälleen rukoili Jumalanäitiä ja jatkoi maalaamista Jumalan innoittamana. Niinpä hän maalasi ikonin ja kutsui sitä ”ymmärryksen lisääjäksi”.

1900-luvun alussa venäläinen tutkija Andrei Aleksandrovits Titov totesi, että tuo Jumalanäidin ”ymmärryksen lisääjä” -ikonin prototyyppi oli Italian Loreton kaupungista peräisin oleva Jumalanäidin patsas. Tämä ikonin kuva tuli Venäjälle ilmeisesti 1500-luvulla . Loretosta löytyy paikka, johon on sijoitettu tuo Neitsyt Marian kuva. Ikoni on valmistettu kokonaan setripuusta ja se on peitetty suurelta osin timanteilla ja helminauhalla. Tämä Jumalanäidin kuva on melko samanlainen kuin ”Ymmärryksen antaja” -ikoni, joka siis on länsimaista alkuperää ja vain uudelleen ns. moskovalaiseen tapaan tehty. 1900-luvun lopulla A.A. Titovin päätelmät saivat uuden vahvistuksen monien italialaisten historioitsijoiden, arkeologien ja taidehistorioitsijoiden teoksista. Vanhoissa slaavilaisessa kirjoituksessa ikonissa lukee usein: "Pyhimmän Jumalanäidin, Puhtaimman Neitsyt Marian ikoni, jota kutsutaan viisauden avaimeksi."

Venäjällä vanhin tunnettu Jumalanäidin ikoni ”Ymmärryksen lisääja” sijaitsee Jaroslavlin alueella kirkossa Romanov-Borisoglebskin (Tutajev) kaupungissa.

Uudempi – 1700-luvulta peräisin oleva ikoni – sijaitsee Moskovassa sijaitsevassa Tihvinän kirkossa.

Tämän ikonin edessä ihmiset rukoilevat Jumalanäitiä ja Hänen jumalaista lastaan ​​korkeimman viisauden ja älyn lähteenä. He pyytävät "älykkyyden kasvua", lahjaa oppimiseen, sekä henkistä valaistumista ja apua lasten kasvattamisessa.