Toiminnot

Ero sivun ”Eremitaasin Athos-kokoelma” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:


== Eremitaasin Athos-kokoelma ==
== Eremitaasin Athos-kokoelma ==
[[Kuva:Athos_17.jpg|thumb|300 px|left|<center>Athosvuoren skeemamunkkeja Venäläisiä skeemamunkkeja<br><small>Copyright: © Athosvuoren valokuva-arkisto</small></center>]]

[[Kuva:Athos_17.jpg|thumb|300 px|<center>Athosvuoren skeemamunkkeja Venäläisiä skeemamunkkeja<br><small>Copyright: © Athosvuoren valokuva-arkisto</small></center>]]

[[Athos]]vuoren ja Venäjän välillä on ollut vilkasta kulttuurivaihtoa vuosisatojen ajan. Ensimmäiset venäläismunkit saapuivat Athokselle jo 1000-luvulla. 1500-luvulta alkaen Venäjän tsaarit olivat etenkin Athoksen kolmen suurimman [[luostari]]n – kreikkalaisen [[Vatopedi]]n, serbialaisen [[Hilandar]]in ja venäläisen Pyhän Panteleimonin – merkittäviä tukijoita. Vastavuoroisesti luostarit lahjoittivat tsaareille [[ikoni|ikoneja]], [[risti|ristejä]] ja [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksiä]].
[[Athos]]vuoren ja Venäjän välillä on ollut vilkasta kulttuurivaihtoa vuosisatojen ajan. Ensimmäiset venäläismunkit saapuivat Athokselle jo 1000-luvulla. 1500-luvulta alkaen Venäjän tsaarit olivat etenkin Athoksen kolmen suurimman [[luostari]]n – kreikkalaisen [[Vatopedi]]n, serbialaisen [[Hilandar]]in ja venäläisen Pyhän Panteleimonin – merkittäviä tukijoita. Vastavuoroisesti luostarit lahjoittivat tsaareille [[ikoni|ikoneja]], [[risti|ristejä]] ja [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksiä]].


Merkittävä henkilö Venäjän ja Athosvuoren suhteiden historiassa on Pjotr Ivanovitš Sevastjanov (1811–67), joka teki 1800-luvulla lukuisia taidehistoriallisia tutkimusmatkoja Athokselle. Hän osti ja sai lahjaksi luostareilta upeita [[bysantti]]laisia ja myöhäisbysanttilaisia ikoneja, joista suurin osa on nykyään Eremitaasissa. Nähtävillä on muun muassa Sevastajanovin eräästä Athosvuoren [[skiitta|skiitasta]] tuoma Pyhien [[Athanasios Aleksandrialainen|Athanasios]] ja [[Kyrillos Aleksandrialainen|Kyrillos]] Alexandrialaisten ainutlaatuinen ikoni 1300-luvun alusta.
Merkittävä henkilö Venäjän ja Athosvuoren suhteiden historiassa on Pjotr Ivanovitš Sevastjanov (1811–67), joka teki 1800-luvulla lukuisia taidehistoriallisia tutkimusmatkoja Athokselle. Hän osti ja sai lahjaksi luostareilta upeita [[bysantti]]laisia ja myöhäisbysanttilaisia ikoneja, joista suurin osa on nykyään Eremitaasissa. Nähtävillä on muun muassa Sevastajanovin eräästä Athosvuoren [[skiitta|skiitasta]] tuoma Pyhien [[Athanasios Aleksandrialainen|Athanasios]] ja [[Kyrillos Aleksandrialainen|Kyrillos]] Alexandrialaisten ainutlaatuinen ikoni 1300-luvun alusta.
[[Kuva:Athos_36.jpg|thumb|200 px|<center>Kristuksen kirkastuminen.<br>Fragmentti ikonostaasista.<br><small>Copyright: © Eremitaasi, Pietari</small></center>]]

Eremitaasin Athos-kokoelma on yksi maailman huomattavimmista Athos-ikoneiden kokoelmista. Siinä on paitsi Sevastjanovin ja tsaarien myös maineikkaiden Bysantin taiteen tutkijoiden Vasili Timofejevitš Georgijevskin ja Nikolai Petrovitš Lihatšovin keräämiä ikoneja. Kokonaisuutta täydentävät muut lahjoitukset sekä [[Konstantinopoli]]ssa sijainneen Venäjän arkeologisen instituutin kokoelma, jonka Turkki luovutti Venäjälle vuonna 1931.
Eremitaasin Athos-kokoelma on yksi maailman huomattavimmista Athos-ikoneiden kokoelmista. Siinä on paitsi Sevastjanovin ja tsaarien myös maineikkaiden Bysantin taiteen tutkijoiden Vasili Timofejevitš Georgijevskin ja Nikolai Petrovitš Lihatšovin keräämiä ikoneja. Kokonaisuutta täydentävät muut lahjoitukset sekä [[Konstantinopoli]]ssa sijainneen Venäjän arkeologisen instituutin kokoelma, jonka Turkki luovutti Venäjälle vuonna 1931.


Osa Eremitaasin athoslaisen kokoelman vanhimmista ikoneista on alun perin kuulunut ikonostaasin juhlariviin. Useita kirkkovuoden juhlia oli kuvattu yhtenäiselle pitkälle puupohjalle, joka sijoittui ikonostaasin päärivistön yläpuolelle. Nähtävillä oleva ainutlaatuinen [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] ikoni 1100-luvulta on peräisin juuri tällaisesta kokonaisuudesta.
Osa Eremitaasin athoslaisen kokoelman vanhimmista ikoneista on alun perin kuulunut ikonostaasin juhlariviin. Useita kirkkovuoden juhlia oli kuvattu yhtenäiselle pitkälle puupohjalle, joka sijoittui ikonostaasin päärivistön yläpuolelle. Nähtävillä oleva ainutlaatuinen [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] ikoni 1100-luvulta on peräisin juuri tällaisesta kokonaisuudesta.

[[Kuva:Athos_36.jpg|thumb|300 px|<center>Kristuksen kirkastuminen.<br>Fragmentti ikonostaasista.<br><small>Copyright: © Eremitaasi, Pietari</small></center>]]


[[Luokka:Athos-näyttely]]
[[Luokka:Athos-näyttely]]

Nykyinen versio 24. syyskuuta 2010 kello 07.12

Tämä materiaali on näyttelystä Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella
Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

Eremitaasin Athos-kokoelma

Athosvuoren skeemamunkkeja Venäläisiä skeemamunkkeja
Copyright: © Athosvuoren valokuva-arkisto

Athosvuoren ja Venäjän välillä on ollut vilkasta kulttuurivaihtoa vuosisatojen ajan. Ensimmäiset venäläismunkit saapuivat Athokselle jo 1000-luvulla. 1500-luvulta alkaen Venäjän tsaarit olivat etenkin Athoksen kolmen suurimman luostarin – kreikkalaisen Vatopedin, serbialaisen Hilandarin ja venäläisen Pyhän Panteleimonin – merkittäviä tukijoita. Vastavuoroisesti luostarit lahjoittivat tsaareille ikoneja, ristejä ja pyhäinjäännöksiä.

Merkittävä henkilö Venäjän ja Athosvuoren suhteiden historiassa on Pjotr Ivanovitš Sevastjanov (1811–67), joka teki 1800-luvulla lukuisia taidehistoriallisia tutkimusmatkoja Athokselle. Hän osti ja sai lahjaksi luostareilta upeita bysanttilaisia ja myöhäisbysanttilaisia ikoneja, joista suurin osa on nykyään Eremitaasissa. Nähtävillä on muun muassa Sevastajanovin eräästä Athosvuoren skiitasta tuoma Pyhien Athanasios ja Kyrillos Alexandrialaisten ainutlaatuinen ikoni 1300-luvun alusta.

Kristuksen kirkastuminen.
Fragmentti ikonostaasista.
Copyright: © Eremitaasi, Pietari

Eremitaasin Athos-kokoelma on yksi maailman huomattavimmista Athos-ikoneiden kokoelmista. Siinä on paitsi Sevastjanovin ja tsaarien myös maineikkaiden Bysantin taiteen tutkijoiden Vasili Timofejevitš Georgijevskin ja Nikolai Petrovitš Lihatšovin keräämiä ikoneja. Kokonaisuutta täydentävät muut lahjoitukset sekä Konstantinopolissa sijainneen Venäjän arkeologisen instituutin kokoelma, jonka Turkki luovutti Venäjälle vuonna 1931.

Osa Eremitaasin athoslaisen kokoelman vanhimmista ikoneista on alun perin kuulunut ikonostaasin juhlariviin. Useita kirkkovuoden juhlia oli kuvattu yhtenäiselle pitkälle puupohjalle, joka sijoittui ikonostaasin päärivistön yläpuolelle. Nähtävillä oleva ainutlaatuinen Kristuksen kirkastumisen ikoni 1100-luvulta on peräisin juuri tällaisesta kokonaisuudesta.