Ero sivun ”Opetuspuhe” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Ortodoksisessa perinteessä saarna (homilia eli opetuspuhe) on oleellinen osa eukaristista liturgiaa ja sillä on oma paikkansa liturgian yleisessä [[mysteerio|sa...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Ortodoksisessa perinteessä |
Ortodoksisessa perinteessä opetuspuhe (homilia, saarna) on oleellinen osa [[ehtoollinen|eukaristista]] [[liturgia]]a ja sillä on oma paikkansa liturgian yleisessä [[mysteerio|sakramentaalisessa]] luonteessa. |
||
Opetuspuhe on [[pappi|papin]], [[piispa]]n tai jonkun piispan hyväksymän henkilön liturgiassa pitämä puhe, joka yleensä julistaa ja selittää päivän [[evankeliumi]]- ja [[epistola]]tekstiä tai vietettävän juhlan aihetta ja sen tärkeyttä. Yleensä opetuspuheen pitäjä ei ortodoksisessa kirkossa ole [[maallikko]], vaan aina [[papisto]]on kuuluva. |
|||
Opetuspuhe on Suomen ortodoksisessa kirkossa tavallisesti heti evankeliumin luvun jälkeen, mutta maailmalla on toisenlaisiakin käytäntöjä. Opetuspuheen paikka voi olla jossain papiston nauttiman ehtoollisen jälkeen tai aivan liturgian lopussa, näin etenkin jos paikalla opetuspuheen pitäjänä on piispa. |
|||
Opetuspuheen aikana on tavallista, että kirkkokansa istuu, mikäli penkkejä tai tuoleja on saatavilla. Osa kirkkokansasta saattaa istua opetuspuheen aikana myös lattialla, mikäli tuoleja ei riitä kaikille. |
|||
Eräät erityiset |
Eräät erityiset opetuspuheet ovat tulleet osaksi Kirkon [[pyhä]]ä [[Traditio]]ta. Sellainen on esimerkiksi pyhän [[Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna]], joka luetaan [[Pääsiäisyön jumalanpalvelus|pääsiäisyön jumalanpalveluksessa]]. |
||
Opetuspuheiden historiaan, rakenteeseen, tyyliin sekä teko- ja esitystapaan keskittyvä teologian oppiaine on nimeltään [[homiletiikka]]. Kyseinen oppiaine kuuluu kaikkien pappien opiskeluohjelmaan. |
Opetuspuheiden historiaan, rakenteeseen, tyyliin sekä teko- ja esitystapaan keskittyvä teologian oppiaine on nimeltään [[homiletiikka]]. Kyseinen oppiaine kuuluu kaikkien pappien opiskeluohjelmaan. |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
* [[:Luokka:Opetuspuheet]] |
|||
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 17. huhtikuuta 2009 kello 17.42
Ortodoksisessa perinteessä opetuspuhe (homilia, saarna) on oleellinen osa eukaristista liturgiaa ja sillä on oma paikkansa liturgian yleisessä sakramentaalisessa luonteessa.
Opetuspuhe on papin, piispan tai jonkun piispan hyväksymän henkilön liturgiassa pitämä puhe, joka yleensä julistaa ja selittää päivän evankeliumi- ja epistolatekstiä tai vietettävän juhlan aihetta ja sen tärkeyttä. Yleensä opetuspuheen pitäjä ei ortodoksisessa kirkossa ole maallikko, vaan aina papistoon kuuluva.
Opetuspuhe on Suomen ortodoksisessa kirkossa tavallisesti heti evankeliumin luvun jälkeen, mutta maailmalla on toisenlaisiakin käytäntöjä. Opetuspuheen paikka voi olla jossain papiston nauttiman ehtoollisen jälkeen tai aivan liturgian lopussa, näin etenkin jos paikalla opetuspuheen pitäjänä on piispa.
Opetuspuheen aikana on tavallista, että kirkkokansa istuu, mikäli penkkejä tai tuoleja on saatavilla. Osa kirkkokansasta saattaa istua opetuspuheen aikana myös lattialla, mikäli tuoleja ei riitä kaikille.
Eräät erityiset opetuspuheet ovat tulleet osaksi Kirkon pyhää Traditiota. Sellainen on esimerkiksi pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka luetaan pääsiäisyön jumalanpalveluksessa.
Opetuspuheiden historiaan, rakenteeseen, tyyliin sekä teko- ja esitystapaan keskittyvä teologian oppiaine on nimeltään homiletiikka. Kyseinen oppiaine kuuluu kaikkien pappien opiskeluohjelmaan.