Toiminnot

Luokka

Ero sivun ”Paasto” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: Tässä luokassa on paastoa käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Ortodoksisia tapoja)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi. Paastoten valmistaudutaan myös juhlaan. Paaston tarkoituksena on vahvistaa uskoa. Tärkein osa paastossa on hengellinen paasto eli [[rukous]] ja hyvän tekemisen lisääminen ja jostain luopuminen toisten hyväksi. Henkistä paastoa tukee tietyistä ruoka-aineista pidättäytyminen ([[paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa]]). Täydellistä paastoa eli kaikista ruoka-aineista pidättäytymistä harjoitetaan vain ennen [[ehtoollinen|ehtoollista]].
Tässä luokassa on paastoa käsitteleviä artikkeleja.


[[Kristus]] antoi itse esimerkin paastosta ja se oli osa Kristuksen tietä alusta lähtien. Paastoa on harjoitettu koko kristikunnan historian ajan. Kilvoittelu kehittyi Egyptin ja Syyrian munkkien keskuudessa eteenpäin ([[Luostarilaitoksen syntyminen]]).
[[Luokka:Ortodoksisia tapoja]]

Ortodoksisessa kirkossa paastopäiviä ovat keskiviikot ja perjantait. Lisäksi kirkolla on neljä pidempää paastojaksoa: [[joulupaasto]], [[suuri paasto]], [[apostolien paasto]] ja [[Jumalansynnyttäjän paasto]] ([[Paastoajat]]).

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Tavat]]

Nykyinen versio 9. toukokuuta 2011 kello 11.24

Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi. Paastoten valmistaudutaan myös juhlaan. Paaston tarkoituksena on vahvistaa uskoa. Tärkein osa paastossa on hengellinen paasto eli rukous ja hyvän tekemisen lisääminen ja jostain luopuminen toisten hyväksi. Henkistä paastoa tukee tietyistä ruoka-aineista pidättäytyminen (paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa). Täydellistä paastoa eli kaikista ruoka-aineista pidättäytymistä harjoitetaan vain ennen ehtoollista.

Kristus antoi itse esimerkin paastosta ja se oli osa Kristuksen tietä alusta lähtien. Paastoa on harjoitettu koko kristikunnan historian ajan. Kilvoittelu kehittyi Egyptin ja Syyrian munkkien keskuudessa eteenpäin (Luostarilaitoksen syntyminen).

Ortodoksisessa kirkossa paastopäiviä ovat keskiviikot ja perjantait. Lisäksi kirkolla on neljä pidempää paastojaksoa: joulupaasto, suuri paasto, apostolien paasto ja Jumalansynnyttäjän paasto (Paastoajat).

Petja Pyykkönen