Ero sivun ”Mikä on ikoni?” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | |||
== Mikä on ikoni? == |
== Mikä on ikoni? == |
||
”Minkä sana ilmoittaa korvalle, sen maalaus näyttää hiljaa kuvana” |
”Minkä sana ilmoittaa korvalle, sen maalaus näyttää hiljaa kuvana” |
||
[[Basileios Suuri]] |
[[Basileios Suuri]] |
||
| Rivi 13: | Rivi 10: | ||
== Kristuksen ikonit == |
== Kristuksen ikonit == |
||
| ⚫ | |||
Kristuksen ikonit ovat ortodoksisen kirkon opin kannalta erityisen tärkeitä. Niiden pääsanoma on, että [[Jumala]] on tullut ihmiseksi pelastaakseen maailman. |
Kristuksen ikonit ovat ortodoksisen kirkon opin kannalta erityisen tärkeitä. Niiden pääsanoma on, että [[Jumala]] on tullut ihmiseksi pelastaakseen maailman. |
||
[[Kuva:Athos_07.jpg]] |
|||
| ⚫ | |||
[[Kristus Kaikkivaltias]] (Pantokrator) -ikoneissa Kristus siunaa ikonin katsojaa oikealla kädellään ja pitelee vasemmassa kädessään evankeliumikirjaa. Kaikkivaltias-ikoneja on näyttelyssä useita. Esillä on myös ns. [[käsittätehty Kristus -ikoni|Käsittätehtyjä Kristuksen ikoneja]] (liinaikoni, kreik. mandilion), joissa Kristuksen kasvojen taustana on kankainen liina. Kuvatyyppi liittyy legendaan ensimmäisen Kristuksen ikonin synnystä: [[Vapahtaja]] pyyhki kasvonsa liinaan, johon hänen piirteensä jäivät näkyviin. |
[[Kristus Kaikkivaltias]] (Pantokrator) -ikoneissa Kristus siunaa ikonin katsojaa oikealla kädellään ja pitelee vasemmassa kädessään evankeliumikirjaa. Kaikkivaltias-ikoneja on näyttelyssä useita. Esillä on myös ns. [[käsittätehty Kristus -ikoni|Käsittätehtyjä Kristuksen ikoneja]] (liinaikoni, kreik. mandilion), joissa Kristuksen kasvojen taustana on kankainen liina. Kuvatyyppi liittyy legendaan ensimmäisen Kristuksen ikonin synnystä: [[Vapahtaja]] pyyhki kasvonsa liinaan, johon hänen piirteensä jäivät näkyviin. |
||
| Rivi 25: | Rivi 18: | ||
== Jumalanäidin ikonit == |
== Jumalanäidin ikonit == |
||
[[Neitsyt Maria]], jota ortodoksisessa kirkossa kutsutaan nimillä [[Jumalanäiti]] ja [[Jumalansynnyttäjä]], on ikonien keskeisimpiä aiheita. Jumalanäidin ikoneihin kuvataan melkein aina myös Kristus-lapsi, sillä Mariaa kunnioitetaan nimenomaan Kristuksen synnyttäjänä. Jumalanäiti on kristittyjen ylin suojelija ja [[esirukoilija]]. |
[[Neitsyt Maria]], jota ortodoksisessa kirkossa kutsutaan nimillä [[Jumalanäiti]] ja [[Jumalansynnyttäjä]], on ikonien keskeisimpiä aiheita. Jumalanäidin ikoneihin kuvataan melkein aina myös Kristus-lapsi, sillä Mariaa kunnioitetaan nimenomaan Kristuksen synnyttäjänä. Jumalanäiti on kristittyjen ylin suojelija ja [[esirukoilija]]. |
||
| Rivi 33: | Rivi 25: | ||
== Pyhien ikonit == |
== Pyhien ikonit == |
||
[[Kuva:Athos_40.jpg|250px|thumb|<center>Jumalanäiti, fragmentti freskosta<br><small>© Eremitaasi, Pietari</small></center>]] |
|||
[[Kuva:Athos_40.jpg]] |
|||
Fragmentti freskostaCopyright: © Eremitaasi, Pietari |
|||
Kristuksen ja Jumalanäidin lisäksi ikoneissa kuvataan lukuisia pyhiä henkilöitä. Heihin kuuluvat mm. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[profeetta|profeetat]], [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[apostoli]]t sekä suuri joukko pyhäksi julistettuja eli [[kanonisointi|kanonisoituja]] ihmisiä kirkon historian varrelta. Pyhien ketju jatkuu meidän päiviimme asti. Myös [[enkeli]]t ovat pyhiä. |
Kristuksen ja Jumalanäidin lisäksi ikoneissa kuvataan lukuisia pyhiä henkilöitä. Heihin kuuluvat mm. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[profeetta|profeetat]], [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[apostoli]]t sekä suuri joukko pyhäksi julistettuja eli [[kanonisointi|kanonisoituja]] ihmisiä kirkon historian varrelta. Pyhien ketju jatkuu meidän päiviimme asti. Myös [[enkeli]]t ovat pyhiä. |
||
| Rivi 45: | Rivi 33: | ||
== Juhla- ja tapahtumaikonit == |
== Juhla- ja tapahtumaikonit == |
||
Pyhien henkilöiden lisäksi ikoneissa kuvataan sellaisia [[Raamattu|Raamatun]] ja muiden pyhien tekstien tapahtumia, joilla on [[muistopäivä]] [[kirkkokalenteri]]ssa. Tärkeimmät kuva-aiheet liittyvät kirkkovuoden kahteentoista [[suuret juhlat|suureen juhlaan]]. Näytteillä on ikonisarja, johon on kuvattu ne kaikki sekä lisäksi muita kirkkovuoden juhlia ja pyhiä henkilöitä. |
Pyhien henkilöiden lisäksi ikoneissa kuvataan sellaisia [[Raamattu|Raamatun]] ja muiden pyhien tekstien tapahtumia, joilla on [[muistopäivä]] [[kirkkokalenteri]]ssa. Tärkeimmät kuva-aiheet liittyvät kirkkovuoden kahteentoista [[suuret juhlat|suureen juhlaan]]. Näytteillä on ikonisarja, johon on kuvattu ne kaikki sekä lisäksi muita kirkkovuoden juhlia ja pyhiä henkilöitä. |
||
| Rivi 51: | Rivi 38: | ||
Ortodoksisessa kirkossa ajankohtainen [[juhlaikoni]] tai sen pyhän ikoni, jonka muistopäivää vietetään, nostetaan kunnioitettavaksi [[kirkkosali]]n keskelle. |
Ortodoksisessa kirkossa ajankohtainen [[juhlaikoni]] tai sen pyhän ikoni, jonka muistopäivää vietetään, nostetaan kunnioitettavaksi [[kirkkosali]]n keskelle. |
||
| ⚫ | |||
== Katso myös == |
|||
* [[Bysantin ikonitaide]] |
|||
* [[Bysantin ikoniperinteen teologista taustaa (opetuspuhe)]] |
|||
* [[Ikoninurkkaus]] |
|||
* [[Käsittätehty Kristuksen ikoni]] |
|||
[[Luokka:Athos-näyttely]] |
[[Luokka:Athos-näyttely]] |
||
Nykyinen versio 30. lokakuuta 2010 kello 16.51
Mikä on ikoni?
”Minkä sana ilmoittaa korvalle, sen maalaus näyttää hiljaa kuvana” Basileios Suuri
Ikoni (kreik. eikon = ’kuva’) on ortodoksiseen jumalanpalveluselämään liittyvä kuva. Se voi esittää Kristusta, Jumalanäitiä, pyhää ihmistä, enkeliä tai jotakin kirkkovuoden juhla-aihetta.
Ikonit ilmaisevat ortodoksisen kirkon oppia kuvan keinoin. Niitä pidetään yhtä tärkeinä kuin evankeliumitekstejä. Koska kuvien on noudatettava kirkon opetusta, niiden tekemistä säätelevät lukuisat säännöt. Aiheet periytyvät varhaiskirkon ajoilta, vanhimmat liki kahden tuhannen vuoden takaa.
Ikonin tärkeä tehtävä on auttaa keskittymään rukoukseen. Ikoneja ei palvota, mutta niitä kunnioitetaan niihin kuvattujen pyhien takia. Ikoneja käytetään sekä kirkoissa että kodeissa.
Kristuksen ikonit
© Tretjakovin galleria, Moskova
Kristuksen ikonit ovat ortodoksisen kirkon opin kannalta erityisen tärkeitä. Niiden pääsanoma on, että Jumala on tullut ihmiseksi pelastaakseen maailman.
Kristus Kaikkivaltias (Pantokrator) -ikoneissa Kristus siunaa ikonin katsojaa oikealla kädellään ja pitelee vasemmassa kädessään evankeliumikirjaa. Kaikkivaltias-ikoneja on näyttelyssä useita. Esillä on myös ns. Käsittätehtyjä Kristuksen ikoneja (liinaikoni, kreik. mandilion), joissa Kristuksen kasvojen taustana on kankainen liina. Kuvatyyppi liittyy legendaan ensimmäisen Kristuksen ikonin synnystä: Vapahtaja pyyhki kasvonsa liinaan, johon hänen piirteensä jäivät näkyviin.
Kristuksen sädekehän sisällä on risti, jonka kolmessa sakarassa on kreikan kielen kirjaimet O w N. Ne merkitsevät Jumalan vanhatestamentillista nimeä ”minä olen” (2. Moos. 3:13-14). Ikonin taustaan merkitään nimi Jeesus Kristus lyhennettynä kreikkalaisin kirjaimin IC XC. Tekstit ilmentävät Kristuksen samanaikaista jumalallisuutta ja ihmisyyttä.
Jumalanäidin ikonit
Neitsyt Maria, jota ortodoksisessa kirkossa kutsutaan nimillä Jumalanäiti ja Jumalansynnyttäjä, on ikonien keskeisimpiä aiheita. Jumalanäidin ikoneihin kuvataan melkein aina myös Kristus-lapsi, sillä Mariaa kunnioitetaan nimenomaan Kristuksen synnyttäjänä. Jumalanäiti on kristittyjen ylin suojelija ja esirukoilija.
Jumalanäidin ikoneja tunnetaan satoja ellei tuhansia eri tyyppejä. Niistä tärkeimpiä ovat Jumalanäiti Ennusmerkki (Orantti), Jumalanäiti Tiennäyttäjä (Hodigitria) ja Hellyyden Jumalanäiti (Eleusa). Näitä kaikkia on esillä näyttelyssä. Nähtävillä on esimerkkejä myös muista Jumalanäidin ikoneista kuten Imettävästä Jumalanäidistä (kreik. Galaktotrofusa), joka on idän kirkoissa harvinaisempi kuvatyyppi kuin lännessä.
Kaikkiin Jumalanäidin ikoneihin merkitään hänen nimensä lyhennettynä kreikkalaisin kirjaimin: MR qU (Mitir Theu = Jumalanäiti).
Pyhien ikonit
Kristuksen ja Jumalanäidin lisäksi ikoneissa kuvataan lukuisia pyhiä henkilöitä. Heihin kuuluvat mm. Vanhan testamentin profeetat, Uuden testamentin apostolit sekä suuri joukko pyhäksi julistettuja eli kanonisoituja ihmisiä kirkon historian varrelta. Pyhien ketju jatkuu meidän päiviimme asti. Myös enkelit ovat pyhiä.
Ikonissa pyhän henkilön tunnistaa sädekehästä. Pyhien eri ryhmillä ja yksittäisillä pyhillä on lisäksi omat tunnusmerkkinsä eli attribuuttinsa, esimerkiksi piispoilla piispan puku, marttyyreilla risti ja parantajilla lääkelaukku.
Laajimmin kunnioitettuihin ja kuvatuimpiin pyhiin kuuluvat Kristuksen edelläkävijä Johannes Kastaja, Nikolaos Ihmeidentekijä sekä Georgios Voittaja. Näyttelyssä on esillä myös monien muiden pyhien, mm. Athosvuorelle tärkeän Pyhän Athanasios Athoslaisen ikoneja.
Juhla- ja tapahtumaikonit
Pyhien henkilöiden lisäksi ikoneissa kuvataan sellaisia Raamatun ja muiden pyhien tekstien tapahtumia, joilla on muistopäivä kirkkokalenterissa. Tärkeimmät kuva-aiheet liittyvät kirkkovuoden kahteentoista suureen juhlaan. Näytteillä on ikonisarja, johon on kuvattu ne kaikki sekä lisäksi muita kirkkovuoden juhlia ja pyhiä henkilöitä.
Suuret juhlat ovat Jumalansynnyttäjän syntymä, Ristin ylentäminen, Neitsyt Marian temppeliin tuominen, Kristuksen syntymä, Kristuksen kaste ja Kristuksen temppeliin tuominen, Neitsyt Marian ilmestys, Herran Jerusalemiin ratsastaminen, Herran taivaaseen astuminen, Pyhä Kolminaisuus, Kristuksen kirkastuminen ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen.
Ortodoksisessa kirkossa ajankohtainen juhlaikoni tai sen pyhän ikoni, jonka muistopäivää vietetään, nostetaan kunnioitettavaksi kirkkosalin keskelle.
Tämä materiaali on näyttelystä Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella
Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007