Ero sivun ”Sovintosunnuntai” versioiden välillä

Nykyinen versio 13. helmikuuta 2023 kello 09.17

Kuuntele (klikkaa auki uuteen välilehteen)

Sovintosunnuntai on viimeinen eli neljäs ns. valmistusviikkojen sunnuntaista, valmistussunnuntaista.

Sovintosunnuntain ehtoopalvelus aloittaa varsinaisen Suuren Paaston. Jo sitä ennen on asteittain luovuttu ensin kaksi viikkoa aikaisemmin liharuoista ja sitten viikkoa aikaisemmin maitoruoista. Sovintosunnuntaita nimitetään Suomessa myös laskiaissunnuntaiksi ja maitopyhälaskuksi. Tämä nimi, laskiainen, tulee siis siitä, että tällöin laskeudutaan paastoon.

Kirkossa paastoon laskeutuminen näkyy monella konkreettisella tavalla. Kirkon tekstiilit vaihdetaan paastoväriin eli violetinvärisiin. Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous luetaan palveluksessa ensimmäistä kertaa ja sen yhteydessä tehdään maahankumarrukset.

Sovintosunnuntain ehtoopalvelus on monen mielestä varmasti yksi kauneimmista, vaikuttavimmista ja syvällisimmistä palveluksista ortodoksisessa kirkossa. Palveluksessa pappi pyytää anteeksi seurakuntalaisilta ja esittää pyynnön myös heille, että he pyytäisivät anteeksi toinen toisiltaan.

Kaikesta henkii voimakkaasti ja konkreettisesti anteeksianto. Palvelus päättyy siihen, että niin pappi kuin kirkkokansakin pyytävät anteeksi toinen toisiltaan. Toimittava pappi tulee alas solealta ja kirkkokansa tulee pyytämään papilta siunausta ja sanoo: "Isä, anna minulle anteeksi", johon pappi vastaa: "Jumala antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä.".

Tämän jälkeen kirkossa olijat pyytävät vielä toisiltaan anteeksi sanoen: "Anna minulle anteeksi". Tähän toinen vastaa: "Jumala antaa anteeksi, anna sinäkin anteeksi minulle" tai siihen voi vastata pelkästään "Anna sinäkin minulle anteeksi". Tähän ensimmäinen kysyjä voi halutessaan vielä vastata: "Jumala antaa meille anteeksi."

Kaikki tämä tapahtuu konkreettisesti kasvosta kasvoihin, ei sinne tänne huutaen, vaan toinen silmästä silmään kohdaten. Tutut ja tuntemattomat, kaikki keskenään, kaikki kaikille.

Anteeksipyytämisen yhteydessä anteeksi pyytäjillä on tapana vielä kristotella keskenään eli koskettaa toinen toistaan kolme kertaa poski poskea vasten. Näin anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta tulee todella konkreettinen tapahtuma jokaiselle siihen osallistuvalle. Näin jokainen tällä sovinnon eleellä julistaa Suuren Paaston alkaneeksi.

Anteeksi pyytämisen ja antamisen perustana on Raamatun kohta Matteuksen evankeliumista (Matt. 6:14-15):

"Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."

Anteeksipyytämisen ja antamisen tulisi jatkua ehtoopalveluksen jälkeenkin. Kotiin päästyään jokaisen tulee pyytää anteeksi läheisiltään ja ystäviltään ja tietysti myös antaa anteeksi muille. Näin anteeksipyynnöt ja antamiset leviävät kulovalkean tavoin.

Tavoitteena voisi olla, että sovintosunnuntaina tai heti sitä seuraavina päivinä pyytää anteeksi kaikilta tuttaviltaan. Ehkä silloin on syytä samalla selittää muunuskoisille, miksi pyytää anteeksi, sillä tapa ei välttämättä ole tuttu esimerkiksi luterilaisille.

Isä Alexander Schmemann on sanonut sovintosunnuntaihin liittyen:

"Ensimmäinen murtautuminen synnin linnoituksen läpi on anteeksiantamus: paluu ykseyteen, solidaarisuuteen ja rakkauteen. Anteeksi antaminen merkitsee itse Jumalan säteilevän anteeksiantamuksen asettamista minun ja viholliseni väliin. Anteeksi antaminen on ihmissuhteiden toivottomien umpikujien hylkäämistä ja niiden jättämistä Kristuksen haltuun."

HAP

Kirjallisuutta

Alexander Schmemann: Suuri paasto, (OV) 1982
Munkki Serafim: Tie ylösnousemukseen - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006

Tropari ja kontakki

Tropari

kahdeksansävelmistön mukaan

Kontakki, 6 säv.

Katso myös

Sakkeuksen sunnuntai
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
Tuhlaajapojan sunnuntai
Tuomiosunnuntai
Valmistusviikot
Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien ja jumalankantajaisien muistopäivä sovintosunnuntaita edeltävänä lauantaina
Suuri paasto
Sovintosunnuntai - typikon

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+[https://www.ortodoksi.net/images/f/fe/Sovintosunnuntai_audio_on3.mp3 Kuuntele] (klikkaa auki uuteen välilehteen)<br>
+<br>
 '''Sovintosunnuntai''' on viimeinen eli neljäs ns. [[Valmistusviikot|valmistusviikkojen]] sunnuntaista, valmistussunnuntaista.
 [[Kuva:Matka_paasiaiseen.jpg|thumb|350 px]]
-Sovintosunnuntain [[ehtoopalvelus]] aloittaa varsinaisen [[Suuri paasto|Suuren Paaston]]. Jo sitä ennen on asteittain luovuttu ensin kaksi viikkoa aikaisemmin liharuuista ja sitten viikkoa aikaisemmin maitoruuista. Sovintosunnuntaita nimiteään Suomessa myös ''laskiaissunnuntaiksi'' ja ''maitopyhälaskuksi''. Tämä nimi, ''laskiainen'', tulee siis siitä, että tällöin laskeudutaan paastoon.
+Sovintosunnuntain [[ehtoopalvelus]] aloittaa varsinaisen [[Suuri paasto|Suuren Paaston]]. Jo sitä ennen on asteittain luovuttu ensin kaksi viikkoa aikaisemmin liharuoista ja sitten viikkoa aikaisemmin maitoruoista. Sovintosunnuntaita nimitetään Suomessa myös ''laskiaissunnuntaiksi'' ja ''maitopyhälaskuksi''. Tämä nimi, ''laskiainen'', tulee siis siitä, että tällöin laskeudutaan paastoon.
 Kirkossa paastoon laskeutuminen näkyy monella konkreettisella tavalla. Kirkon tekstiilit vaihdetaan paastoväriin eli violetinvärisiin. [[Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous]] luetaan palveluksessa ensimmäistä kertaa ja sen yhteydessä tehdään maahankumarrukset.
@@ Rivi 7: / Rivi 9: @@
 Sovintosunnuntain ehtoopalvelus on monen mielestä varmasti yksi kauneimmista, vaikuttavimmista ja syvällisimmistä palveluksista ortodoksisessa kirkossa. Palveluksessa pappi pyytää anteeksi seurakuntalaisilta ja esittää pyynnön myös heille, että he pyytäisivät anteeksi toinen toisiltaan.
-Kaikesta henkii voimakkaasti ja konkreettisesti anteeksianto. Palvelus päättyy siihen että niin pappi kuin kirkkokansakin pyytävät anteeksi toinen toisiltaan. Toimittava pappi tulee alas [[solea]]lta ja kirkkokansa tulee pyytämään papilta siunausta ja sanoo: ''"Isä, anna minulle anteeksi"'', johon pappi vastaa: ''"Jumala antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä."''.
+Kaikesta henkii voimakkaasti ja konkreettisesti anteeksianto. Palvelus päättyy siihen, että niin pappi kuin kirkkokansakin pyytävät anteeksi toinen toisiltaan. Toimittava pappi tulee alas [[solea]]lta ja kirkkokansa tulee pyytämään papilta siunausta ja sanoo: ''"Isä, anna minulle anteeksi"'', johon pappi vastaa: ''"Jumala antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä."''.
 Tämän jälkeen kirkossa olijat pyytävät vielä toisiltaan anteeksi sanoen: ''"Anna minulle anteeksi"''. Tähän toinen vastaa: ''"Jumala antaa anteeksi, anna sinäkin anteeksi minulle"'' tai siihen voi vastata pelkästään ''"Anna sinäkin minulle anteeksi"''. Tähän ensimmäinen kysyjä voi halutessaan vielä vastata: ''"Jumala antaa meille anteeksi."''
@@ Rivi 13: / Rivi 15: @@
 Kaikki tämä tapahtuu konkreettisesti kasvosta kasvoihin, ei sinne tänne huutaen, vaan toinen silmästä silmään kohdaten. Tutut ja tuntemattomat, kaikki keskenään, kaikki kaikille.
-Anteeksi pyytämisen yhteydessä anteeksi pyytäjillä on tapana vielä [[Kristottaminen|kristotella]] keskenään eli koskettaa toinen toistaan kolme kertaa poski poskea vasten. Näin anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta tulee todella konkreettinen tapahtuma jokaiselle siihen osallistuvalle. Näin jokainen tällä sovinnoneleellä julistaa Suuren Paaston alkaneeksi.
+Anteeksipyytämisen yhteydessä anteeksi pyytäjillä on tapana vielä [[Kristottaminen|kristotella]] keskenään eli koskettaa toinen toistaan kolme kertaa poski poskea vasten. Näin anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta tulee todella konkreettinen tapahtuma jokaiselle siihen osallistuvalle. Näin jokainen tällä sovinnon eleellä julistaa Suuren Paaston alkaneeksi.
 Anteeksi pyytämisen ja antamisen perustana on Raamatun kohta [[Matteuksen evankeliumi]]sta (''Matt. 6:14-15''):
@@ Rivi 21: / Rivi 23: @@
 Anteeksipyytämisen ja antamisen tulisi jatkua ehtoopalveluksen jälkeenkin. Kotiin päästyään jokaisen tulee pyytää anteeksi läheisiltään ja ystäviltään ja tietysti myös antaa anteeksi muille. Näin anteeksipyynnöt ja antamiset leviävät kulovalkean tavoin.
-Tavoitteena voisi olla, että sovintosunnuntaina tai heti sitä seuraavina päivinä pyytää anteeksi kaikilta tuttaviltaan. Ehkä silloin on syytä samalla selittää muun-uskoisille, miksi pyytää anteeksi, sillä tapa ei välttämättä ole tuttu esimerkiksi luterilaisille.
+Tavoitteena voisi olla, että sovintosunnuntaina tai heti sitä seuraavina päivinä pyytää anteeksi kaikilta tuttaviltaan. Ehkä silloin on syytä samalla selittää muunuskoisille, miksi pyytää anteeksi, sillä tapa ei välttämättä ole tuttu esimerkiksi luterilaisille.
 Isä [[Alexander Schmemann]] on sanonut sovintosunnuntaihin liittyen:
@@ Rivi 30: / Rivi 32: @@
 == Kirjallisuutta ==
-* Alexander Schmemann: Suuri Paasto, (OV) 1982
+* [[Alexander Schmemann]]: [[Suuri paasto (kirja)|Suuri paasto]], (OV) 1982
-* Munkki Serafim: Tie Ylösnousemukseen -Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
+* [[Serafim (munkki)|Munkki Serafim]]: [[Tie ylösnousemukseen]] - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
+== Tropari ja kontakki ==
+=== Tropari ===
+* kahdeksansävelmistön mukaan
+=== Kontakki, 6 säv. ===
+:: ''Herra, viisauteen ohjaaja,| ymmärryksen antaja, | taitamattomien opettaja ja köyhien turva, | anna minulle voimia, tee sydämeni ymmärtäväiseksi. | Sinä, Isän Sana, anna minulle opin sanoja! | Katso, minä hartaasti rukoilen sinua: | Armollinen, armahda minua, langennutta.''
 == Katso myös ==
@@ Rivi 40: / Rivi 51: @@
 * [[Tuomiosunnuntai]]
 * [[Valmistusviikot]]
+* [[Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien muistopäivä|Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien ja jumalankantajaisien muistopäivä]] sovintosunnuntaita edeltävänä lauantaina
 * [[Suuri paasto]]
 * [[Sovintosunnuntai - typikon]]
+<center><youtube>"UaLqxdDsKKM"</youtube> </center>
 [[Luokka:Kirkkovuosi]]