Kozelštšanin Jumalanäiti

Ihmeitätekevä Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni Viipurin Sorvalin kirkosta

Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni
Uspenskin katedraalissa
(Kuva © Mariamne Purmonen)

Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni
yksityiskohta varsinaisesta ikonista
(Kuva © Mariamne Purmonen)

Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni on saanut nimensä kreivi Vladimir I. Kapnistin Ukrainassa, silloisen Pultavan kuvernementin Kozeljtsinan kylässä, Pultava-Kreientshug -rautatien varrella sijainneen Kozeljtshanskoje-nimisen maatilan mukaan, missä tämän Jumalanäidin ikonin ihmeitätekevä ominaisuus ilmeni. Ikoni on vanha ja edustaa Italian 1400-1500-lukujen maalaustyyliä. Se oli kreivi Kapnistin suvun ikoni heidän maatilallaan. Säilyneen perimätiedon mukaan ikonin oli omistanut sukuun kuulunut zaporogikasakkain kirjuri Siromaha, merkittävä mies, joka allekirjoitti yhdessä hetmani Polubotkon kanssa aktin Ukrainan liittymisestä Venäjään vuonna 1764. Keisarinna Katarina Suuren tahdosta kirjuri Siromaha solmi avioliiton erään keisarinnan italialaissyntyisen hovineidin kanssa ja uskotaan, että Venäjälle ikonin toi joku hovineidin sukulaisista - mahdollisesti häälahjaksi.

Ihmeitätekevä ikoni

Ikoniin liittyvät ihmetapahtumat alkoivat vuonna 1881. Ensimmäinen oli kreivin vanhimman tyttären Marian parantuminen vaikeasta sairaudesta. Sen ajan parhaimmat lääkärit pitivät Marian sairautta parantumattomana. Hän ei pystynyt liikuttelemaan käsiään eikä jalkojaan. Perheessä oli ollut aina tapana rukoilla arvostetun ja kunnioitetun sukuikonin edessä. Eräänä päivänä, äidin ja tyttären rukoillessa hartaasti Jumalanäidin ikonin edessä, äiti kuuli tyttären, jonka jalat olivat raudoilla tuetut, huutavan: "Äiti, äiti! Minä tunnen jalkani! Äiti! Minä tunnen käteni!"

Tieto saadusta armosta levisi nopeasti kylässä. Jumalanäidin pyhien kasvojen edessä alettiin toimittaa rukouspalveluksia ja lukea akatistoksia. Hurskasta kylän väkeä saapui jatkuvasti kreivin taloon rukoilemaan Jumalanäidin ikonin edessä. Pultavan piispan Johanneksen luvalla kreivi Kapnist rakennutti puutarhaansa kappelin, johon hän sijoitti ihmeitätekevän ikonin. Myöhemmin paikalle rakennettiin kirkko, joka pyhitettiin Neitseen Marian syntymisen muistolle ja sen yhteyteen perustettiin naisluostari. Maa-alueen ja varat luostarin rakennuksiin lahjoitti kreivi Kapnistin perhe. (Luostari perustettiin Pyhän Synodin 1.3.1885 antamalla asetuksella ja avattiin naisasuntolana 4.6.1886. Luostarin statuksen yhteisö sai helmikuussa 1891).

Ikonin asetelma

Kozelshtshanin Jumalanäidin ikonissa Jumalanäiti on kuvattu sylissään Jeesus-lapsi puolittain makaavassa asennossa ja risti oikeassa kädessä. Ikonin vasemmassa alakulmassa on pöytä, jolla on malja ja lusikka. On oletettu, että ne symboloisivat Ehtoollisen sakramenttia, toisten tulkintojen mukaan itseään Jumalanäitiä, sillä akatistoksen sanojen mukaan Jumalanäiti on uskovaisille malja, mistä he lohtua itselleen ammentavat.

Uspenskin ikonin historiaa

Viipurilainen ikoni on Kozeltshanin luostarin ikonin jäljennös. Senkin historia on huomion arvoinen. Viipurissa asui varakas Kravotkinskij-niminen perhe. Myös tämän perheen nuorin tytär Anna sairasti tautia, jota lääkärit eivät pystyneet parantamaan. Ortodoksiuskoinen äiti päätti pyytää isä Johannesta, Kronstadtin rovastia, käymään Viipurissa heidän sairaan tyttärensä luona ja lähetti vanhimman tyttärensä Kronstadtiin viemään hänelle kutsua. Isä Johanneksella ei ollut tilaisuutta saapua, mutta hän rukoili sairaalle tytölle parannusta ja lähetti siunauksenaan Kozeltshanin Jumalanäidin ikonin jäljennöksen. Viipurissa toimitettiin ikonin edessä rukouspalvelus tytön terveyden puolesta ja tyttö paranikin kohta.

Tapahtuman jälkeen Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni ei saanut olla kauankaan ihmeellisellä tavalla tervehtyneen Annan luona. Perheen äiti katsoi, ettei heidän yksityinen kotinsa ollut oikea paikka ihmeitätekevälle Jumalanäiti-ikonille ja antoi sijoittaa sen Sorvalin Uspenien kirkkoon Viipurin esikaupungissa. Viipurilaiset ortodoksit alkoivat runsaslukuisina käydä Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen kirkossa kumartamassa pyhää ikonia. He suhtautuivat siihen suurella kunnioituksella, toimittivat sen edessä rukouspalveluksia, siunasivat sillä kotinsa ja kantoivat omat uhrilahjansa sen koristeiksi. Se sai kultalangoista punotun riisan. Ikonille tehtiin kehys lukuisia arvokkaita jalokivi- ja kultaesineitä varten, joita uskovaiset toivat siihen kiitosuhrinaan. Ne ovat aineellisia todistuksia syvästi uskovien sydämen kiitoksesta saaduista armolahjoista pyhän ikonin edessä lausuttuihin rukouksiin.

Ihmeitätekevä Kozelshtshanin Jumalanäidin ikoni tuotiin Viipurista Helsinkiin toisen maailmansodan aikana ja sijoitettiin Uspenskin katedraaliin. Täälläkään uskovaisten ikonille osoittama kunnioitus ja uhrilahjojen tuominen ei ole vähentynyt, pikemminkin lisääntynyt.

Muistopäivä

Kozelshtshanin Jumalanäidin ikonin juhlapäivä on 21. päivänä helmikuuta

Teksti: Helsingin ortodoksinen seurakunta /IK (2002)

Ikoni varastetaan ja löydetään

Keskiviikkona 9.6.2010 uutisoitiin, että Kozelshtshanin ikoni on varastettu Uspenskin katedraalista:

-> YLE Uuutisten uutinen aiheesta 9.6.2010

-> Iltasanomat 9.6.2010

-> Iltalehti 9.6.2010

-> Hesari 9.6.2010

Tiistaina 8.2.2011 uutisoitiin, että ikoni on löytynyt:

-> Uspenskin katedraalista varastettu ihmeitätekevä ikoni löydetty