Ero sivun ”Kirkkolippu” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
X8 (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) tangon päähän kiinnitetty ikoni, jota kannetaan ristisaatoissa. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolipp...) |
X8 (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) tangon päähän kiinnitetty ikoni, jota kannetaan ristisaatoissa. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. |
Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. |
||
Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan lyhdyn ja ristin jälkeen, Kristuksen kirkkolippu oikealla ja Jumalansynnyttäjän vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on kliirossin molemmin puolin. |
Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin. |
||
Kirkkolippuja on käytetty jo keisari |
Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]]. |
||
Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa. |
Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa. |
||
Versio 18. lokakuuta 2011 kello 06.30
Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty ikoni, jota kannetaan ristisaatoissa. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa.
Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan lyhdyn ja ristin jälkeen, Kristuksen kirkkolippu oikealla ja Jumalansynnyttäjän vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on kliirossin molemmin puolin.
Kirkkolippuja on käytetty jo keisari Konstantinos Suuren aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen vainot.
Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa. Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.
Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.
Kirjallisuutta
Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.