Ero sivun ”Suomen kirkon historian aikajana” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 66: | Rivi 66: | ||
* 1935 Viipuriin uusi piispanistuin, piispaksi valittiin [[Aleksanteri (piispa)|Aleksanteri]], ensimmäinen piispan vihkiminen Suomessa |
* 1935 Viipuriin uusi piispanistuin, piispaksi valittiin [[Aleksanteri (piispa)|Aleksanteri]], ensimmäinen piispan vihkiminen Suomessa |
||
* 1939-1944 Talvi- ja jatkosota: Suomi joutui luovuttamaan Laatokan Valamon, Petsamon sekä osan Karjalasta Neuvostoliitolle, ortodoksien omaisuus jäi suurelta osin (92 %) Neuvostoliiton puolelle |
* 1939-1944 Talvi- ja jatkosota: Suomi joutui luovuttamaan Laatokan Valamon, Petsamon sekä osan Karjalasta Neuvostoliitolle, ortodoksien omaisuus jäi suurelta osin (92 %) Neuvostoliiton puolelle |
||
* 1940 Pappisseminaari siirtyi Sortavalasta Helsinkiin |
|||
* 1940 Valamon luostarin munkit siirtyivät [[Uuden Valamon luostari]]in Heinävedelle Papinniemeen |
* 1940 Valamon luostarin munkit siirtyivät [[Uuden Valamon luostari]]in Heinävedelle Papinniemeen |
||
* 1940 Kirkollishallitus ja arkkipiispanistuin siirtyivät Kuopioon (uudestaan v. 1944) |
* 1940 Kirkollishallitus ja arkkipiispanistuin siirtyivät Kuopioon (uudestaan v. 1944) |
||
Rivi 77: | Rivi 78: | ||
* 1951 [[Suomen ortodoksisten opettajien liitto]] perustettiin |
* 1951 [[Suomen ortodoksisten opettajien liitto]] perustettiin |
||
* 1955 Apulaispiispaksi valitaan [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] |
* 1955 Apulaispiispaksi valitaan [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] |
||
* 1957-1961 Pappisseminaari Kirkkonummella |
|||
* 1960–1987 [[Paavali (arkkipiispa)|Arkkipiispa Paavali]] |
* 1960–1987 [[Paavali (arkkipiispa)|Arkkipiispa Paavali]] |
||
* 1961-1988 Pappisseminaari Kuopiossa |
|||
* 1969 Piispa Aleksanteri kuoli |
* 1969 Piispa Aleksanteri kuoli |
||
* 1969 Apulaispiispaksi valittiin [[Johannes Nikean metropoliitta|Johannes]], virkanimike Lapin piispa vuoteen 1970 |
* 1969 Apulaispiispaksi valittiin [[Johannes Nikean metropoliitta|Johannes]], virkanimike Lapin piispa vuoteen 1970 |
||
Rivi 94: | Rivi 97: | ||
* 1988 Arkkipiispa [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|Paavali]] kuoli |
* 1988 Arkkipiispa [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|Paavali]] kuoli |
||
* 1988 Helsingin metropoliitaksi valittiin [[Tiihon Helsingin metropoliitta|Tiihon]] |
* 1988 Helsingin metropoliitaksi valittiin [[Tiihon Helsingin metropoliitta|Tiihon]] |
||
* 1988 Pappisseminaari Joensuuhun |
|||
* 1991 [[Venäjän Luostarien ystävät]] perustettiin |
* 1991 [[Venäjän Luostarien ystävät]] perustettiin |
||
* 1994 [[Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö]] perustettiin |
* 1994 [[Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö]] perustettiin |
Versio 30. joulukuuta 2011 kello 13.46
Suomen kirkon historian aikajanan ovat laatineet Hannu Pyykkönen ja Petja Pyykkönen. Katso myös Kirkon historian aikajana.
- 1000 - 1100-luku ortodoksisuus saapui Suomeen idästä
- 1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
- 1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
- 1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
- 1329 Sergei Valamolainen tuli Valamon saarelle ja perusti Valamon luostarin
- 1323 Pähkinäsaaren rauha: Karjala jaettiin kahtia
- 1353 Sergei ja Herman Valamolainen kuoli
- 1517 Martti Lutherin 95 teesiä aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen
- 1595 Täyssinän rauha: Karjala osin Venäjän vallan alle
- 1595 Uusi vikaariopiispa: Karjalan ja Pähkinälinnan piispa, toimi vuoteen 1617 saakka
- 1617 Solbovan rauha: Ruotsin vallan kausi alkoi, suurin osa Karjalasta Ruotsille
- 1620-1630 Vainojen takia ortodoksien siirtolaisuus Venäjälle
- 1685 Karjalan ja Laatokan piispan virka perustettiin, toimi vuoteen 1763
- 1714-1721 Osa Suomen seurakunnista isonvihan kourissa
- 1721 Uudenkaupungin rauha: Käkisalmen lääni Venäjän alaisuuteen
- 1743 Turun rauha: Vanha-Suomi ja suurin osa ortodokseista Venäjän alaisuuteen
- 1700-luku Suomen seurakunnat Pietarin hiippakunnan alaisuuteen
- 1700-luvun puoliväli Viipurin hengellinen hallitus perustettiin
- 1780 Ensimmäinen suomenkielinen ortodoksinen kirja Samuel Alopáeuksen kääntämä Lyhykäinen katekismus julkaistiin
VENÄJÄN VALLAN AIKA 1809 - 1917
- 1809 Haminan rauha: Koko Suomi Venäjän ja Pietarin hiippakunnan alaisuuteen
- 1815 Evankeliumi ja epistola luettiin suomeksi palveluksissa
- 1820-luku Pietarin ja Petroskoin pappisseminaarin suomenkielinen opetus alkoi
- 1862 Tuomas Frimanin kääntämät Lavea katkismus ja Palvelukirja jalouskoisessa kirkossa julkaistiin
- 1865 Määräys suomenkielisistä jumalanpalveluksista annettiin
- 1867 Ensimmäinen suomalainen euhologion, Tarvekirja jalouskoisessa kirkossa, kääntäjänä Tuomas Friman julkaistiin
- 1868 Uspenskin katedraali valmistui
- 1885 Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta perustettiin
- 1892 Suomen ortodoksinen hiipakunta perustettiin
- 1892 Suomen ja Viipurin piispanistuin perustettiin Viipuriin
- 1892-1898 Arkkipiispa Antonij
- 1892 Viipurin hengellinen hallitus lakkautettiin
- 1892 Viipurin hengellinen konsistori perustettiin
- 1895 Lintulan luostari perustettiin Kivennavalle
- 1897 Aamun Koitto -lehti alkoi ilmestyä
- 1899-1905 Arkkipiispa Nikolaj
- 1890-1900 Aloitettiin laaja ortodoksinen kansansivistystyö ja luotiin pohja muun muassa kristinoppikouluille
- 1899-1905 Ensimmäinen sortokausi (Suomen venäläistämisyritys)
- 1905-1917 Arkkipiispa Sergij
- 1907 Venäläinen Karjalan veljeskunta perustettiin
- 1909-1917 Toinen sortokausi (Suomen venäläistämisyritys)
- 1913 Sortavalan apulaispiispaksi valittiin Kiprian
- 1914 Apulaispiispaksi valittiin Serafim
ITSENÄISEN SUOMEN AIKA 1917-
- 1917 Suomi itsenäiseksi valtioksi
- 1918 Asetus Suomen kreikkalaiskatolisesta kirkkokunnasta
- 1918 Perustettiin Sortavalaan pappisseminaari
- 1919 Ensimmäinen suomalainen kirkolliskokous kokoontui
- 1921 Suomen kirkolle sisäinen itsenäisyys eli autonomia Venäjän kirkolta
- 1921-1923 Arkkipiispa Serafim
- 1922 Apulaispiispaksi valittiin Herman
- 1923 Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka julkaisi Tomos-asiakirjan, jolla se antoi Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomian
- 1923-1960 Arkkipiispa Herman
- 1924 Suomeen kaksi hiippakuntaa: Karjala ja Viipuri
- 1924 Ensimmäinen Tiistaiseura perustettiin
- 1925 Kirkollishallitus siirtyy Viipurista Sortavalaan
- 1925 Arkkipiispanistuin Sortavalaan
- 1925 Ortodoksisten pappien liitto perustettiin
- 1932 Ortodoksisten kanttorien liitto perustettiin
- 1935 Viipuriin uusi piispanistuin, piispaksi valittiin Aleksanteri, ensimmäinen piispan vihkiminen Suomessa
- 1939-1944 Talvi- ja jatkosota: Suomi joutui luovuttamaan Laatokan Valamon, Petsamon sekä osan Karjalasta Neuvostoliitolle, ortodoksien omaisuus jäi suurelta osin (92 %) Neuvostoliiton puolelle
- 1940 Pappisseminaari siirtyi Sortavalasta Helsinkiin
- 1940 Valamon luostarin munkit siirtyivät Uuden Valamon luostariin Heinävedelle Papinniemeen
- 1940 Kirkollishallitus ja arkkipiispanistuin siirtyivät Kuopioon (uudestaan v. 1944)
- 1940-1950 Viipurin piispa Helsinkiin, Helsingin hiippakunta syntyi (virallisesti vasta 1951) ja Viipurin hiippakunta lakkautettiin
- 1943 Ortodoksisten nuorten liitto ry perustettiin
- 1944 Ortodoksinen veljestö perustettiin
- 1945 Lintulan luostari muutti Heinäveden Palokkiin
- 1945-1957 Kanoninen kriisi - Suomen ja Venäjän kirkon viileät suhteet ja Venäjän painostustoimet
- 1948 Ortodoksinen Ylioppilasliitto, nykyinen Ortodoksinen opiskelijaliitto perustettiin
- 1950 Jälleenrakennuslaki ja 18 siirtoseurakuntaa lakkautettiin ja perustettiin 14 uutta seurakuntaa
- 1951 Suomen ortodoksisten opettajien liitto perustettiin
- 1955 Apulaispiispaksi valitaan Paavali
- 1957-1961 Pappisseminaari Kirkkonummella
- 1960–1987 Arkkipiispa Paavali
- 1961-1988 Pappisseminaari Kuopiossa
- 1969 Piispa Aleksanteri kuoli
- 1969 Apulaispiispaksi valittiin Johannes, virkanimike Lapin piispa vuoteen 1970
- 1970 Helsingin piispaksi (1972 metropoliitaksi) valittiin Johannes
- 1976 Suomen ikonimaalarit ry perustettiin
- 1977 Ortodoksinen lähetys ry perustettiin
- 1979 Perustettiin Oulun hiippakunta (aloitti 1.1.1980)
- 1979 Joensuun piispan (apulaispiispa) virka perustettiin, siihen valittiin Leo
- 1979 Oulun metropoliitaksi valittiin Leo (aloitti virassaan 1.1.1980)
- 1980 Joensuun piispaksi valittiin Aleksi
- 1981 Ortodoksisen kulttuurin säätiö perustettiin
- 1984 Joensuun piispaksi valittiin Tiihon
- 1987 Arkkipiispa Paavali luopuu tehtävistään arkkipiispana
- 1987–2001 Johannes Nikean metropoliitta Suomen kirkon arkkipiispana
- 1988 Joensuun piispaksi Ambrosius
- 1988 Arkkipiispa Paavali kuoli
- 1988 Helsingin metropoliitaksi valittiin Tiihon
- 1988 Pappisseminaari Joensuuhun
- 1991 Venäjän Luostarien ystävät perustettiin
- 1994 Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö perustettiin
- 1996 Metropoliitta Tiihon luopui tehtävistään
- 1996 Helsingin metropoliitaksi valittiin Leo
- 1996 Oulun metropoliitaksi valittiin Ambrosius
- 1996 Filoksenia ry perustettiin
- 1997 Joensuun piispaksi valittiin Panteleimon
- 2000 Metropoliitta Tiihon kuoli
- 2000 Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu - OrtAid perustettiin
- 2001 Arkkipiispa Johannes luopui tehtävistään
- 2001- Arkkipiispa Leo
- 2001 Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö perustettiin
- 2002 Helsingin metropoliitaksi valittiin Ambrosius
- 2002 Oulun metropoliitaksi valittiin Panteleimon
- 2005 Joensuun piispaksi valitaan Arseni
- 2005 Ortodoksi.net perustettiin
- 2006 Pyhän Athosvuoren ystävät ry perustettiin
- 2007 Uusi lainsäädäntö ja kirkkojärjestys
- 2007 Suomen bysanttilaisen musiikin seura perustettiin
- 2010 Entinen arkkipiispa, KP Nikean metropoliitta Johannes kuoli