Suomen kirkon historian aikajana

Suomen kirkon historian aikajanan ovat laatineet Hannu Pyykkönen ja Petja Pyykkönen. Katso myös Kirkon historian aikajana.

• 1000 - 1100-luku ortodoksisuus saapui Suomeen idästä
• 1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
• 1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
• 1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
• 1329 Sergei Valamolainen tuli Valamon saarelle ja perusti Valamon luostarin
• 1323 Pähkinäsaaren rauha: Karjala jaettiin kahtia
• 1353 Sergei ja Herman Valamolainen kuoli
• 1517 Martti Lutherin 95 teesiä aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen
• 1595 Täyssinän rauha: Karjala osin Venäjän vallan alle
• 1595 Uusi vikaariopiispa: Karjalan ja Pähkinälinnan piispa, toimi vuoteen 1617 saakka
• 1617 Solbovan rauha: Ruotsin vallan kausi alkoi, suurin osa Karjalasta Ruotsille
• 1620-1630 Vainojen takia ortodoksien siirtolaisuus Venäjälle
• 1685 Karjalan ja Laatokan piispan virka perustettiin, toimi vuoteen 1763
• 1714-1721 Osa Suomen seurakunnista isonvihan kourissa
• 1721 Uudenkaupungin rauha: Käkisalmen lääni Venäjän alaisuuteen
• 1743 Turun rauha: Vanha-Suomi ja suurin osa ortodokseista Venäjän alaisuuteen
• 1700-luku Suomen seurakunnat Pietarin hiippakunnan alaisuuteen
• 1700-luvun puoliväli Viipurin hengellinen hallitus perustettiin
• 1780 Ensimmäinen suomenkielinen ortodoksinen kirja Samuel Alopáeuksen kääntämä Lyhykäinen katekismus julkaistiin

VENÄJÄN VALLAN AIKA 1809 - 1917

• 1809 Haminan rauha: Koko Suomi Venäjän ja Pietarin hiippakunnan alaisuuteen
• 1815 Evankeliumi ja epistola luettiin suomeksi palveluksissa
• 1820-luku Pietarin ja Petroskoin pappisseminaarin suomenkielinen opetus alkoi
• 1862 Tuomas Frimanin kääntämät Lavea katkismus ja Palvelukirja jalouskoisessa kirkossa julkaistiin
• 1865 Määräys suomenkielisistä jumalanpalveluksista annettiin
• 1867 Ensimmäinen suomalainen euhologion, Tarvekirja jalouskoisessa kirkossa, kääntäjänä Tuomas Friman julkaistiin
• 1868 Uspenskin katedraali valmistui
• 1885 Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta perustettiin
• 1891 Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto perustettiin
• 1892 Suomen ortodoksinen hiipakunta perustettiin
• 1892 Suomen ja Viipurin piispanistuin perustettiin Viipuriin
• 1892-1898 Arkkipiispa Antonij
• 1892 Viipurin hengellinen hallitus lakkautettiin
• 1892 Viipurin hengellinen konsistori perustettiin
• 1895 Lintulan luostari perustettiin Kivennavalle
• 1897 Aamun Koitto -lehti alkoi ilmestyä
• 1899-1905 Arkkipiispa Nikolaj
• 1890-1900 Aloitettiin laaja ortodoksinen kansansivistystyö ja luotiin pohja muun muassa kristinoppikouluille
• 1899-1905 Ensimmäinen sortokausi (Suomen venäläistämisyritys)
• 1905-1917 Arkkipiispa Sergij
• 1907 Venäläinen Karjalan veljeskunta perustettiin
• 1909-1917 Toinen sortokausi (Suomen venäläistämisyritys)
• 1913 Sortavalan apulaispiispaksi valittiin Kiprian
• 1914 Apulaispiispaksi valittiin Serafim

ITSENÄISEN SUOMEN AIKA 1917-

• 1917 Suomi itsenäiseksi valtioksi
• 1918 Asetus Suomen kreikkalaiskatolisesta kirkkokunnasta
• 1918 Perustettiin Sortavalaan pappisseminaari
• 1919 Ensimmäinen suomalainen kirkolliskokous kokoontui
• 1921 Suomen kirkolle sisäinen itsenäisyys eli autonomia Venäjän kirkolta
• 1921-1923 Arkkipiispa Serafim
• 1922 Apulaispiispaksi valittiin Herman
• 1923 Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka julkaisi Tomos-asiakirjan, jolla se antoi Suomen ortodoksiselle kirkolle autonomian
• 1923-1960 Arkkipiispa Herman
• 1924 Suomeen kaksi hiippakuntaa: Karjala ja Viipuri
• 1924 Ensimmäinen Tiistaiseura perustettiin
• 1925 Kirkollishallitus siirtyy Viipurista Sortavalaan
• 1925 Arkkipiispanistuin Sortavalaan
• 1925 Ortodoksisten pappien liitto perustettiin
• 1932 Ortodoksisten kanttorien liitto perustettiin
• 1935 Viipuriin uusi piispanistuin, piispaksi valittiin Aleksanteri, ensimmäinen piispan vihkiminen Suomessa
• 1939-1944 Talvi- ja jatkosota: Suomi joutui luovuttamaan Laatokan Valamon, Petsamon sekä osan Karjalasta Neuvostoliitolle, ortodoksien omaisuus jäi suurelta osin (92 %) Neuvostoliiton puolelle
• 1940 Pappisseminaari siirtyi Sortavalasta Helsinkiin
• 1940 Valamon luostarin munkit siirtyivät Uuden Valamon luostariin Heinävedelle Papinniemeen
• 1940 Kirkollishallitus ja arkkipiispanistuin siirtyivät Kuopioon (uudestaan v. 1944)
• 1940-1950 Viipurin piispa Helsinkiin, Helsingin hiippakunta syntyi (virallisesti vasta 1951) ja Viipurin hiippakunta lakkautettiin
• 1943 Ortodoksisten nuorten liitto ry perustettiin
• 1944 Ortodoksinen veljestö perustettiin
• 1945 Lintulan luostari muutti Heinäveden Palokkiin
• 1945-1957 Kanoninen kriisi - Suomen ja Venäjän kirkon viileät suhteet ja Venäjän painostustoimet
• 1948 Ortodoksinen Ylioppilasliitto, nykyinen Ortodoksinen opiskelijaliitto perustettiin
• 1950 Jälleenrakennuslaki ja 18 siirtoseurakuntaa lakkautettiin ja perustettiin 14 uutta seurakuntaa
• 1951 Suomen ortodoksisten opettajien liitto perustettiin
• 1955 Apulaispiispaksi valitaan Paavali
• 1957-1961 Pappisseminaari Kirkkonummella
• 1960–1987 Arkkipiispa Paavali
• 1961-1988 Pappisseminaari Kuopiossa
• 1969 Piispa Aleksanteri kuoli
• 1969 Apulaispiispaksi valittiin Johannes, virkanimike Lapin piispa vuoteen 1970
• 1970 Helsingin piispaksi (1972 metropoliitaksi) valittiin Johannes
• 1976 Suomen ikonimaalarit ry perustettiin
• 1977 Ortodoksinen lähetys ry perustettiin
• 1979 Perustettiin Oulun hiippakunta (aloitti 1.1.1980)
• 1979 Joensuun piispan (apulaispiispa) virka perustettiin, siihen valittiin Leo
• 1979 Oulun metropoliitaksi valittiin Leo (aloitti virassaan 1.1.1980)
• 1980 Joensuun piispaksi valittiin Aleksi
• 1981 Ortodoksisen kulttuurin säätiö perustettiin
• 1984 Joensuun piispaksi valittiin Tiihon
• 1986 Valamon kansanopisto perustettiin
• 1987 Arkkipiispa Paavali luopuu tehtävistään arkkipiispana
• 1987–2001 Johannes Nikean metropoliitta Suomen kirkon arkkipiispana
• 1988 Joensuun piispaksi Ambrosius
• 1988 Arkkipiispa Paavali kuoli
• 1988 Helsingin metropoliitaksi valittiin Tiihon
• 1988 Pappisseminaari Joensuuhun
• 1991 Venäjän Luostarien ystävät perustettiin
• 1994 Iisak Niiniveläisen ortodoksiyhteisö perustettiin
• 1996 Metropoliitta Tiihon luopui tehtävistään
• 1996 Helsingin metropoliitaksi valittiin Leo
• 1996 Oulun metropoliitaksi valittiin Ambrosius
• 1996 Filoksenia ry perustettiin
• 1997 Joensuun piispaksi valittiin Panteleimon
• 2000 Metropoliitta Tiihon kuoli
• 2000 Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu - OrtAid perustettiin
• 2001 Arkkipiispa Johannes luopui tehtävistään
• 2001- Arkkipiispa Leo
• 2001 Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö perustettiin
• 2002 Helsingin metropoliitaksi valittiin Ambrosius
• 2002 Oulun metropoliitaksi valittiin Panteleimon
• 2005 Joensuun piispaksi valitaan Arseni
• 2005 Ortodoksi.net perustettiin
• 2006 Pyhän Athosvuoren ystävät ry perustettiin
• 2007 Uusi lainsäädäntö ja kirkkojärjestys
• 2007 Suomen bysanttilaisen musiikin seura perustettiin
• 2010 Entinen arkkipiispa, KP Nikean metropoliitta Johannes kuoli